tiistai 20. syyskuuta 2016

Syksyn satoa



Säilöin eilen keräämäni jäkälöityneet puunoksat ja kävyt vanhoihin säilykepurkkeihin.  Nämä säilykepurkit olivat ennen kurkkujen ja punajuurten talvisäilöntää varten, nyt kauniiden esineiden.
Vielä jonkin aikaa purkit saavat olla terassilla.  Siirrän ne sitten sisään kunhan saan sisätilat siivottua ja valmistettua syksyyn ja joulun odotukseen.



 En vielä eilen raaskinut heittää noita kukkivia kesäkukkia pois, siinä ne nyt ilahduttavat vielä kotiin tullessa kanervien seurana.  Tänä vuonna en ole vielä ostanut yhtään krysanteemiakaan ulos juuri noiden muiden kukkivien kukkien tähden.  Kanerviakaan en ole ostanut vaan käyttänyt luonnosta löytyviä toteuttaen tavoite 2 toteutumista.


Männyt ovat jotenkin ihanan vihreitä ja oksat kestävät hyvin talvenkin ruukuissa.  Nämä pienet männynalut napsin harventaen tontin runsasta taimikasvua.  Tulipahan samalla hyötyliikuntaa kävellen ja kumarrellen.


Mäntyjen suojista kurkistaa kettu ja tonttu.  Tonttu on kovamuovia ja kulkenut lähes kaksikymmentävuotta mukanani, ostettu aikoinaan ensimmäisiltä puutarhamessuiltani.  Kettu taas on Kuopukselle hankittu.  Kuopus oli pienenä kettufani, oli pehmokettuja, kettukuvia, kettupaitoja ja kettutyynyjä.  Nämä ovat minulle siis muistorikkaita ja saavat vuodesta toiseen olla jossain esillä.


Etuoven rappusille pääsivät liekot ja kanervat ruukkussa. Vaikka talven jälkeen aina odottaa innolla kesää, niin on syksyssäkin oma viehätyksensä.  Ja etenkin vuodenaikojen vaihtumisella.  On siten syytä aina uudistaa ympärillä olevaa ja saada taas piristystä arkeen.  Syksy on kivaa myös siksi, ettei ole kuuma ja itikat ovat poissa.  Ulkonakin jaksaa puuhastella.


Illalla valmistin myös omenakakun.  Ohje on Satulinnan Tuijan sivuilta.  Ennen uunin laittoa oli pakko ottaa kuva, koska kakku oli niin kaunis. Mies totesi, että sinulla meni varmaan paljon aikaa asetellessasi nuo omenat noin tarkasti, jopa vihreät ja punaiset siivut tasapuolisesti.

16 kommenttia:

  1. Kauniita talvi-istutuksia!
    Kävyt ja oksat kulkeutuvat meilläkin aina sisälle..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä haluaa siirtää edes osan kauniista luonnosta sisällekin!

      Poista
  2. Kaunista ja syksyn tuntua teidän pihalla!
    Omppupiirakka näyttää hyvältä! Nam!
    Kivaa tiistaita!

    VastaaPoista
  3. Kaunista satoa oletkin säilönyt :)
    Männynoksat säilyykin paremmin talven yli kuin kuusenoksat, jotka tahtovat varista. Miellyttävää syyskuuta sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin olen huomannut, että kuusi varisee paljon helpommin. Kiitos, samoin sinulle mukavaa syyskuuta.

      Poista
  4. Mun pitäis kerätä männynkäpyjä, mutta kun meillä on vain kuusimettää. Enkä uskalla lähteä romppaamaan ton jalan takia. Mä laittaisin käpyjä lyhtyyn. Näin sellaisen jossakin blogissa oli kivan näköinen. Sun lasipurkkisi ovat kauniita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohan on hyvä idea, pitääkin kokeilla, kiitos.

      Poista
  5. Kivannäköisiä istutuksia...ja herkullisen näköinen kakku.

    VastaaPoista
  6. Nams miten herkullisen näköinen kakku.Täytyykin kokeilla!Tein viikko sitten omppupiirakan jollain Kinuskikissan nopealla ohjeella ja ei siitä järin hyvä tullut.Semmoinen tiivis...
    Totta,jokaisessa vuodenajassa on oma viehätyksensä.Minulle syksy on kynttilöiden,vilttien ja raikkaan ulkoilman aikaa.Ja miten ihanaa kun ei ole enää itikoita niinkuin kesällä.Tosi kauniita nuo oksanpätkät lasipurkissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo omenakakku oli nimensä mukaisesti kakkumainen, hyvää!

      Poista
  7. Männynoksat ja tonttu sekä kettu ovat niin kivoja! Ja onpa hyvännäköinen omppukakku tulossa! :)

    VastaaPoista
  8. Nam minkä näköinen kakku! Me käytiin myös monstereiden kanssa käpyjä keräämässä tuossa yksi ilta, ne on kyllä ihania.

    VastaaPoista