maanantai 30. huhtikuuta 2018

Hauskaa Vappua!




Viikonloppuna täällä oli aurinkoinen sää,
silti pikku Prinssi tarvitsi kuravaatteita lumessa touhutessaan.
Pihalla oli ihan pienen, pieni kuralätäkkö ja heti siihen piti mennä tallustelemaan.


Viime viikolla ostettu kevättakkikin oli päässyt jo käyttöön.
Prinssi näyttää jo niin isolta pojalta "pyhävaatteissaan".


Koiralle vierailut tietävät aina työntäyteisiä hetkiä,
pitäähän sitä pikkuista paimentaa sekä sisällä että ulkona.


Tänään täällä on kolea ja pilvinen sää,
oikea vappusää!
Mukavaa Vappua!


sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Railakas rahakirja



Siinäpä se, opas viisaaseen talouden hoitoon ilman moralisointia ja hienoja sijoitusvinkkejä.
Kirja sopii erityisesti nuorille, muttei lukeminen tee pahaa näin vanhemmillekaan.
Itseäni ilahdutti etenkin kirjan hauskasti kirjoitettu teksti,
joka sai miettimään asioita eri kantilta, mihin on tottunut.
Railakas rahakirja (Into kustannus, 2018)


Muutamia oivalluksia tuli itsellenikin.
Viime viikon shoppailureissulta palasin iloisena,
olinhan säästänyt, kun löysin 6 euron neuletakin.
Kirjan mukaan (ja todellisuudessakin) säästöä on vain säästöön laitettu raha,
todellisuudessa siis kulutin 6 euroa, en säästänyt mitään.


Kirjassa annetaan paljon vinkkejä edullisiin tai jopa ilmaisiin asioihin.
Harrastukset voivat olla muutakin kuin kalliita ja aikaa kuluttavia,
ruokanautinnot muutakin kuin huippukokkien ruokia
ja sekalaisestakin työnkuvasta voi hyötyä.


Asiat on seilitetty ymmärrettävästi, kansantajuisesti,
mutta lukijaa arvostaen.
Railakas rahakirja tuulettaa ajatuksia, mutta antaa myös neuvoja ja ohjeita
niihinkin kysymyksiin, joita et uskalla kysyä muilta.
Tämän kannattaisi antaa lahjaksi omaa, itsenäistä elämää aloittelevalle.


Arvostelukappale Into kustannus

 

lauantai 28. huhtikuuta 2018

Isoja ja pieniä sukkia



Keräsin pienet jämälankakerät ja sommittelin niistä langat pieniin villasukkiin.
Arvioin, että koko 28 lienee ensi syksynä käypä koko pikku Prinsessalle
ja 26 pikku Prinssille.


Tein sitten parit sukat heitä ajatellen jo varastoon.
Kesällä tulee vähemmän neulottua ja syksyn tullen tarvitaan villasukkia kumisaappaisiin.


Vielä jäi lankaa ainakin yksiin pieniin jämälankasukkiin.
Hyvähän näitä on olla varastossa, lasten jalat kasvavat nopeasti
eikä sitä tiedä, miten pitkään kädet kestävät neuloa.
Sitä ajatellen tein vielä Kuopuksenkin kokoa yhdet sukat varastoon.
Eiköhän ne ole tarpeelliset ensi talven ulkojäillä pelatessa.



perjantai 27. huhtikuuta 2018

Lunta riittää vieläkin



Koira yritti urhoollisesti vielä juosta hangella vaikkei se enää koirankaan painoa kestänyt. 
Paljon on vielä lunta joka paikassa, vaikka aurinko ja eilinen vesisade parhaansa yrittävätkin sulattamisen suhteen. Kaikkialla näyttää myös jotenkin likaiselta, kun tippuneet havun neulaset ja talven tuulissa ja tuiskuissa katkenneet oksat paljastuvat lumesta.
Luonto kyllä siistii itse itsensä ja kasvillisuus tulee peittämään "roskat".
Aurinkoista viikonloppua!



torstai 26. huhtikuuta 2018

Shoppailureissulla



Tiistai-iltana olin pikku Prinssin seurana, jotta molemmat vanhemmat pääsivät
taloyhtiön vuosikokoukseen.  Jäin samalla yökylään ja kävimme eilen
Tytön ja pikku Prinssin kanssa Kuopion Matkuksessa,
Ikealla ja kauppakeskuksessa. Minulla mielessäni valaisin keittiöön,
Tytöllä synttärimekko ja pikku Prinssin ostoslistalla kevättakki.


Pikkuinen nukkui automatkan molempiin suuntiin. Minä taas neuloin.


En muista edes milloin viimeksi kävin Ikealla tai siis yleensäkin Matkuksessa.
Oli kivaa katsella uutta kevätmuotia, kukikasta ja uusia värejä, keltaista paljon.
Reissuissa tietenkin on tärkeää myös käydä syömässä ja kahvilla.
Pikku Prinssin kanssa myös leikkipaikoilla.


Tässä tärkein ostos, valaisin keittiöön.
Meillä on hankala, korkea katto, mutta ratkaisimme valaisin ongelman näin.
Kohdistus vaatii vielä pientä säätöä.
Ostoksista uusi Muumipurkki myös pöydällä.
Lisäksi ostin mustan kuuden euron neuletakin ja 14 euron sinisen tunikan.
Maltilliset ostokset kaiken kaikkiaan.
Tyttökin löysi synttärimekon ja pikku Prinssi kevättakin.  Hyvä reissu siis.
Mukavaa oli käydä yhdessä, vaikka illalla kotiin päästyä väsyttikin.


keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Neulottuja





Sain minä jotain neulottuakin, kun reissasin viikon välein junalla.
Tämä olikin aika mielenkiintoisesti raidoitettua lankaa.
Vaihtumisväli oli pitkä.


Mutta kyllä siitä sain Vävylle sukat aikaiseksi.
Vävy kehui, että tuli juuri sopivat, ei liian löysät.


Loppulangasta tein sitten neljä samankokoista sukkaa pikku Prinssille.
Prinssi on siinä iässä, että potkii, jos mahdollista kengät jalastaan ja 
mielellään ottaa vielä sukatkin jalasta.
Nyt ei haittaa, vaikka joku sukka häviäisikin, näistä voi koota mieleisensä pariyhdistelmän.


tiistai 24. huhtikuuta 2018

Hammaslääkäripelko



Olen aina pelännyt hammaslääkäriä.
Lapsena sitä joutui käymään kouluhammaslääkärissä liukuhihnaperiaatteella,
ei silloin puudutuksia tunnettu eikä lapsiystävällistä hoitoa.
Sanottiin vaan, että älä kiemurtele siinä.
Eikä pelkoa helpota yhtään se, että aikuisiällä sain kerran puudustusaineesta
ylävartalon lihaksia jäykistävän reaktion ja jouduin ambulanssilla sairaalaan.
Hammaslääkäri vain totesi, että maine kasvaa, kun potilaat viedään ambulanssilla pois.
Hammaslääkäriasema sijaitsi samassa pihapiirissä koulun kanssa.


Lähes parikymmentä vuotta sitten löysin yksityisen lääkärin,
johon opin luottamaan. Valitettavasti hän jäi muutama vuosi sitten eläkkeelle,
mutta hänen seuraajansa oli onneksi yhtä hyvä tyyppi.
Rento, mutta ottaa hammaslääkäripelkoni tosissaan ja
kertoo toimenpiteet ja kyselee (ja myös kuuntelee) vointiani.


Yleensä näin huhtkuussa olen käynyt vuositarkastuksessa hammaslääkärillä.
Diabeteksen takia suositellaan vuosittaista käyntiä ja lisäksi kun minulla on
vielä punajäkälä suussa, niin sen kehittymistä pitää seurata.
Nyt kuitenkin ajattelin, että varaan ajan vasta kesemmällä,
kunhan saan talouttani vähän kasattua kevään 650 euron lääkeomavastuun maksun takia.
Hammaslääkärin tarkastus ja suuhygienistin hoito maksavat kuitenkin yli 250 euroa,
vaikkei siis yhtään reikääkään olisi.
 

Mutta tietenkin sitä kohtalo puuttui peliin.
Perjantaina lohkesi takahampaasta pala, onneksi sain varattua ajan maanantaille.
Huomasin, että jännitän lääkärille menoa, koska nukuin taas huonosti yön.
Odotustilassakaan en osannut keskittyä lehtien lukemiseen.
Jännitys ja pelko olivat kuitenkin turhaa.
Homma hoitui jälleen kerran ammattimaisesti, nopeasti ja
kivutta. Onhan se aina hankalaa, mutta kuitenkin lyhyt aikaista.
Sain myös varattua nyt sen vuositarkastuksenkin.
 Nyt tuntuu taas helpolta syödä.
Oletteko koskaan kokeilleet syödä niin, ettette pure takahampailla.
On muuten todella vaikeaa.




maanantai 23. huhtikuuta 2018

Vappusimaa



Viikonlopun aikana tein ensimmäisen satsin simaa.
Tykkään tummasta simasta ja teenkin sen kokonaan fariinisokerilla.
Kotikaljaa en jostain syystä ole saanut koskaan kunnolla onnistumaan,
mutta sima on aina onnistunut ja maistunut.


Jo monta kymmentä vuotta sitten keräsin näitä "vanhan ajan" simapulloja.
Ne ovat niin kivan näköisiä ja käytännöllisiä.


Ensimmäiset pullot on toivottavasti maisteltavissa jo loppuviikosta,
kun Kuopus tulee kesärenkaita vaihtamaan.
Jokos teillä on vappusimat tulossa?


sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Herkkuja Koiralle



Istu, tassu, maahan, hyppää, kierrä (molemmin puolin) ja kummasta kädestä.
Siinäpä Koiran osaamat temput.
Kun kotiin tuli paketti Oscar -herkkuja 
niin Koira teki ne kaikki oma-aloitteisesti peräkkäin herkkujen toivossa.


Pikku Prinsessa yritti opettaa Koiralle myös uuden tempun; liukumäen.
Herkun annettiin pyöriä käsivartta pitkin ja Koiran piti napata se ilmasta.
Yleensä onnistumatta.
Prinsessasta se oli hauskaa.


Kaikki Oscar tuotteet valmistetaan Kuopiossa kotimaisesta lihasta
Korkea lihapitoisuus taas takaa hyvän maistuvuuden, 
kaikki herkut sisältävät vähintään 90 % lihaa.
 Herkkupalat ovat täysin viljattomia ja sisältävät ainoastaan yhden eläinproteiinin lähteen. 
Ei väriaineita tai turhia täyteaineita.
 Näin ollen ne ovat hyvin siedettyjä ja sopivia myös monille allergisille lemmikeille. 
Meillä ei onneksi ole allergioita, mutta herkkävastainen Koira on.
Näistä ei kuitenkaan ole tullut vaivoja.
Herkkupalat ovat valmistettu joko kylmäkuivaamalla  
tai lempeässä lämmössä paistamalla. Näin lihan aito maku on säilynyt.
Ja maistuvuudesta sen huomaa. 

 
 Kaikki herkut ovat näppärässä uudelleensuljettavassa pakkauksessa
 ja näin ollen säilytys on siistiä ja helppoa.  Eihän niitä kuitenkaan kerralla kaikkia anneta.
Pussi kulkee myös kätevästi taskussa eikä taskut tahraannu.
 Herkuista kana ja kalkkuna ovat pehmeämpiä ja niitä voi paloitella myös
pienemmäksi.


Nämä Oscar kylmakuivatut mahatikut pitää meidän Koiralle myös paloitella pienemmäksi.
Koiramme kun nyt sattuu olemaan hieman painokäyrän ylärajalla,
eikä treenaa aktiivisesti, päinvastoin on enemmänkin sellainen
rauhallinen, mietiskelevä liikkuja.
Välillä kyllä juoksee ja leikkii Pikkukissan kanssa kilpaakin,
mutta kun itsekin olen enemmänkin sellainen rauhallinen liikkuja,
niin Koirasta on tullut samanlainen.
 Onneksi Koira saa pääasiassa juosta vapaana,
jolloin sitä liikuntaakin tulee enemmän (kuin minulle).


Olemme aina sanoneet, että Koiramme ei kerjää,
se vaan katsoo anovasti.


Yleensä Koirasta ei saa kunnon kuvia, kun se ei pysy paikallaan.
Nyt Mahaherkkupussi kädessäni Koira seurasi ja tuijotti kättäni herkeämättä.


Kiitos herkuista Lemmikki Oy

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Nämä maisemat 5 v




Näitä maisemia ollaan saatu ihailla nyt viisi vuotta.  Vaikka välillä elämä täällä korvessa ahdistaa, niin silti tästä ei haluaisi luopuakaan.
Kevään tullen, jäiden lähdön aikaan muistaa taas, mikä tänne veti.
Tämä luonto, tuoksut ja värit. Rauha ja luonnon äänet.
Kun kuulee tuulenpuuskan lähestyvän, aaltojen loiskeen.


Koiraakaan ei meinaa saada millään sisälle, kun ulkona on nyt niin paljon uutta. Pikkukissa viettää jopa osan öistään ulkona.
Kun kelirikkokaudesta vielä selvitään, niin saa huokaista, että taas selvittiin ja alkaa nauttia ja ammentaa voimia seuraavaan talveen.



torstai 19. huhtikuuta 2018

Ankea kotiin paluu




Monessakin mielessä.
Ensinnäkin, aina on niin haikea mieli palata "tyhjään" kotiin,
lasten/lastenlasten vierailujen jälkeen.
Nyt vielä entistä ahkeempana, koska kaiken matkustelun keskellä
sairastin myös vatsataudin.
Olo oli surkeana omasta sairaudesta, jota tuo diabetes tuntuu nykyisin (vanhempana)
pahentavan. Sitten huoli, miten pikku Prinsessa voi ja lisäksi
vielä harmitus siitä, jos Poika ja Miniä sairastuvat.
 
 
Olin koko reissun ajan todella väsynyt enkä jaksanut huolehtia omista syömisistäni,
Onneksi älysin sitten suostua Tytön pyyntöön jäädä heille yöksi 
enkä lähteä vielä iltayöstä jatkamaan matkaa omalla autolla.
Vieläkin on jotenkin hutera olo. Pitäisi alkaa laitella tavaroita paikoilleen, siivoilla,
pestä pyykkiä, mutten jaksa vielä.
Mitä tästä opin?
Edelleenkään en aio pysytellä pelkästään kotona, välttyäkseni taudeilta,
vatsatauditkin voivat tarttua vaikka mistä
Diabetes pitää huomioida sairastuessa, verensokeri ei saa päästä liian alhaiseksi.
Läheisten tulisi muistaa ruokailuni, jos en sitä itse enää osaa huomioida alhaisen verensokerin takia.
En toista kertaa lähde matkustamaan noin kipeänä, jos en sitä itse älyä, 
niin lähipiirin pitäisi se huomioida.
Olin kuitenkin luvannut viedä Prinsessan kotiin ja vein.
 
 

tiistai 17. huhtikuuta 2018

Korsupuoti



Löysin uuden ihanan verkkokaupan ja mikä parasta,
voin allekirjoittaa puodinpitäjän Katin ajatukset ja arvot.
Puhtaita, turvallisia, kotimaisia tuotteita samasta paikasta.
Korsupuoti toimii tällä hetkellä vain verkossa,
mutta saattaapi olla, että ovat aukeavat konkreettisestikin vielä Enonkoskella.


Puodista löytyy mm. Tom Ojanperän ihania pläkki-ja-peltituotteita..
Itse olen jostain syystä ihastunut juuri näihin.
Onneksi näitä saa nyt tilattua verkostakin.
Valikoimista löytyi myös sopivat muotit blogillenikin; Koira ja Kissa.
Puodista löytyy myös mm. lehmä, Saimaan norppa, karhu ja traktori.


Muotteja oli pakko päästä kokeilemaan murotaikinasta,
vaikka Pikku Prinsessa olisi halunnut tehdä piparkakkuja.
Mutta hyvin onnistuivat ja maistuivat nämäkin.
Muotit ovat käytännöllisyyden lisäksi myös kauniita koriste-esineitä
ja saavat olla esillä muulloinkin.


Tämä ihanuus on Tuikelyhty.
Sopii sekä ulko- että sisäkäyttöön.
Elokuun kuutamoöinä tämä tulee koristamaan terassiamme.


Korsupuodin tuotevalikoimasta löytyy lisäksi  Marja Entrichin biokosmetiikkaa sekä Donna Taponeron tuotteita. Lapsille on Mäntykustannuksen satu- ja runokirjoja sekä Easydesignin
luotoaiheisia pelejä.  Valikoimassa on myös Vinkeen hauskoja heijastinliivejä.
Sekä paljon, paljon muuta.


Nimestään huolimatta Donna Taponero  on täysin suomalainen luonnonkosmetiikkayritys.
Tuotteissa käytetään perinteisiä, kansanlääkinnässäkin käytettyjä raaka-aineita,
kuten pihkaa, tervaa, hunajaa, pakuria ja inkivääriä.


Itse testasin Pakurivoidetta, joka sopii hyvin diabeetikonkin halkeileviin ja kuiviin jalkoihin.
Pakurivoide on vahva antioksidantti ja se eheyttää ja rauhoittaa rikkinäistä ja kuivaa ihoa.
Voide tuntui aluksi jäykältä, mutta pehmeni levitettäessä ja imeytyi hyvin.
Tuoksu oli mieto, metsäinen, sammaleinen.
Koira haisteli kovasti ensimmäisen kerran rasvatessani jalkojani.
Pieni rikama jalkapohjassa kyllä parani mielestäni normaalia paremmin.


Metkatuotteelta löytyy Korsupuodista sekä käyttö- että lahjatavaroita
vanhaan, maaseutuhenkeen kuvitettuina.
Tämä Wanhan Kaupan kahvi oli niin hyvää, lempeän makuista
että maisteltuamme sitä, lähti loppupaketti Kuopuksen mukaan.



Kiitos blogiyhteistyöstä Korsupuoti/Kati