Ensimmäiseksi oli helpointa mennä suoraan Kauppahalliin, sehän sijaitsi suoraan vastapäätä hotelliamme Viktoriaa. Lihaa en täältä ostaisi ja Suomeenhan sitä ei saa tuodakaan. Kauppahallista löytyi vaikka mitä ja mitä ei ollut esillä, sitä löytyi tiskin alta, kuten tupakkaa. Kauppahallin oven vierestä mentiin siistiin pieneen liikkeeseen, jossa oli mm. pellavakankaita, -pyyhkeitä ja vaatteita. Ostin sieltä pikku Prinsessalle maatuskan. Myyjä kysyi myös, että haluammeko tupakkaa, vain 10 euroa kartonki, eri merkkejä. Niitä oli myyntipöydän alla.
Lihatiskiä vastapäätä, käytävän toisella puolen oli vaateputiikkeja, pieniä syvennyksiä, joista löytyi vaikka mitä. Meille jäi hieman epäselväksi, oliko Putin aiheiset t-paidat tehty häntä kunnioittaen vai tarkoitettu vitsiksi. Kuvassa näkyvältä myyjältä ostimme tunikat ja bambu-legginssit. Hintaakin saatiin tingittyä, mutta myyjä halusi maksun mielummin euroina. Mielestäni Kauppahallin hinnat eivät olleet mitään kovin edullisia, mutta tinkiä pystyi ja hinta laski joskus reippaastikin. Ainut ikävä puoli oli se, ettei pystynyt rauhassa katselemaan, kun myyjät olivat liian innokkaasti esittelemässä eri tuotteitaan. Ensimmäisellä kauppahallikierroksellamme, emme edes huomanneet yläkertaan johtavia portaita. Toisella kerralla kävimme sielläkin. Yläkerrassa on pääasiassa kankaita ja vaatteita. Hinnat samoja kuin alakerrassa. Pellavaisia laudeliinoja tarjottiin kympillä kolme. Euroja siis. Myyjät puhuvat osittain Suomea, mutta esim. pellavan metrihinta jäi epäselväksi, koska emme ymmärtäneet toisiamme.
Ostoskeskus tai marketti Karusel sijaitsi noin kilometrin päässä torilta ainakin esitteiden mukaan. Matka sinne tuntui kuitenkin paljon pitemmältä. Toisaalta kävelimme ensin vanhan kaupungin kautta ja Viipurin linnan ohitse.
Karusel keskuksessa oli iso marketti ja ainakin pari vaateliikettä, kenkä- ja laukkuliike sekä huonekaluliike. Lelukauppa näkyi olevan jo kiinni klo 17 maissa. Opas neuvoikin, että liikkeiden ilmoittamat aukioloajat eivät aina pidä paikkaansa. Esim Kauppahalli ilmoittaa olevansa auki klo 8-18, mutta käytännössä ennen aamukymmentä siellä ei ole myyjiä. Ensimmäisenä päivä torillakaan ei ollut kuin yksi myyjä, sää oli hieman sateinen. Toisena päivänä myyjiä oli puolenkymmentä.
Kyltit hyllyrivistöjen päässä olivat myös suomeksi. Emme kuitenkaan ymmärtäneet miten suklaiset pikkuleivät ja makeiset liittyivät diabetekseen. Liekö sitten makeutettuja muulla kuin sokerilla. Karusel ostoskeskusta en kyllä suosittele sen "syrjäisemmän" sijainnin ja valikoiman vuoksi. Odotimme, että siellä olisi ollut enemmän liikkeitä ja että matkan varrellakin olisi ollut jotain. Kävely pelkästään tänne tuntui ensin turhalta, mutta toisaalta, näimme taas erilaista Viipuria.
Karusel ostoskeskuksen laukku-kenkäliike. Alennusmyynneistä huolimatta hintataso oli melko korkea. Valikoimaa kyllä löytyi ja erilaisia kuin Suomessa, vaikka tuttuja merkkejäkin oli mm. Rieker.
Vohvelikeksiauto pääsi kuvaan iltakävelyllämme, jolloin löysimme Torkkelinkadun liikkeet.
Hotellilta Punaisenlähteentorille kävellessä huomasimme pienen "elintarvikeliikkeen". Meidän Siwaa koonsa puolesta vastaavassa kaupassa oli sielläkin reilut valikoimat juotavaa edulliseen hintaan. Puolenlitran olut tölkki esim Baltika 7, nelosvahvuutta, maksoi noin 0,50 euroa.
Tämä paikallinen siwa sijaitsi melko huomaamattomasti, vain ulko-oven perusteella huomasimme sen olevan kaupan.
Supermarket, vastaisi ehkä meillä vaatimatonta K-markettia. Ostin sieltä lyhytvartiset nilkkasukat, bambua, päällisosa verkkomaista neulosta, hinta taisi olla noin euron.
Tällä "uudemmalla" puolella Punaisenlähteen toria sijaitsi mm. apteekki.
Torkkelinkadulla (Prosp. Lenina) oli monia pikkuliikkeitä, leluliikkeitä, vaateliike naisille, lapsille, nuorisolle sekä erikoisliike odottaville äideille, myöskin kirja-/askartelukauppa sekä taloustavaraliike mm. Nämä pikkupuput leluliikkeen ikkunasta kuvasin malliksi. Näitä olisi kiva tehdä esim pääsiäiseksi. Seuraavalla kerralla jättäisin Kauppahallin vähemmälle tutkimiselle ja suuntaisin Torkkelinkatua eteenpäin, sinne kävellessä näkisi uudempaa Viipuriakin.
Harmittamaan jäi se, etten löytänyt Herkkukauppaa ja aitoja viipurinrinkeleitä sieltä sekä lankakauppoja. Yhden kangaskaupan näin Punaisenlähteentorin reunalla sekä tietenkin Kauppahallin pellavakankaat. Kissa-aiheisia tauluja, kankaita ja sukkia yms näkyi monessa paikassa.Sinne ikkunaan jäi myös toppitunika "less is more".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti