Lankalaihis elokuu 2015

 

Lankalaihis meni taas pieleen alkukuussa olleen Tallinnan reissun takia.  Sieltä tuli ostettua lankaa oikein urakalla ja vaikka urakalla yritin kuluttaakin, niin miinukselle mentiin kulutuksen suhteen.
Ostot siis 5284 m/1956 g ja kulutus 3204 m/1900 g eli nettokulutus -2080 m/-56 g,
Nyt on sitten jo kaksi kuukautta ostettu lankoja enemmän kuin kulutettu ja syksyn käsityömessutkin ovat tulossa.  Syyskuussa on messut Wanhassa Satamassa ja samalla tullee käytyä Lankamaailmassa.
Voi, voi.

Mum-mo

Pikkukissa ja Koira nukkuivat aamulla vierekkäin sängyllämme. Pikkukissa nukkuukin vielä paljon, syö välillä, leikkii ja taas nukkuu.  Nyt jopa yölläkin.  Kissa on mielissään, kun Pikkukissa on jättänyt sen rauhaan ja keskittyy nyt leikkimään Koiran kanssa.

Miniä laittoi aamulla videon, jossa pikku Prinsessa sanoi mum-mo.  Ihan selvästi.  Kyllä mummo on nyt ylpeä!

Syksy

Nyt se toimii, vihdoinkin!  Nimittäin jo viime kesäksi luvattu valokuitu.
Kuvien siirtyminen kesti vain pari sekunttia, siitäpä riemastuneena kuvia onkin nyt reilusti.  Ei ennättänyt enää kahvia keitellä ja juoda välillä.

Tänä aamuna aamulenkillä huomasi todellakin syksyn tulleen.  Taidokkaat hämähäkin verkot loistivat kosteina auringon noustessa.  Sieniä ja tatteja näkyi ja puolukatkin jo punersivat.
Metsätiellä kävellessämme putoilivat koivun lehdet keltaisina maahan. Ilma oli kostean viileää.

Viljelylaatikoissa kehäkukat kukkivat, ovat niin ihanan värisiä.
Herne kärsi välillä kuivuudesta ja on nyt jo osittain kuihtunut.
Salaatti kasvoi hyvin, vähän liiankin hyvin.  Ei sitä ennättänyt niin paljoa syödä, kun sitä kasvoi uutta.
Perunaa olemme jo syöneet, pienestä sadosta ainakin puolet.  Porkkanat saavat vielä kasvaa jonkin aikaa ennen ylös nostoa.  Syksy on tosiaankin jo tullut sekä metsään että pihaan.       

 

.                                                      

                                                

Unisukat

Vävyn sanoin "rauha on palannut Ruunaalle".  Koiraherra pääsi eilen Miniän siskon luo rauhallisempaan ympäristöön ja meiltä purettiin aidat sisältä ja saatiin taas nukkua Miehen kanssa samassa sängyssä.  Pikkukissa ja Koira tulevat hyvin toimeen, nukkuivat rauhassa yön.  Kissa taas oli metsästysretkillään ja palasi aamuyöstä sisälle ja nukkuu nyt peiton alla pimeässä.
Arki ja rauha on siis palannut.

Eilen matkan aikana sain neulottua uudet unisukat itselleni.  Lanka oli 80 % villaa ja 20 % silkkiä ja käsinvärjättyä.  Varren suussa muutama kerros alpakkalangalla.  Yllätyin miten paljon karheammalta tuo keltasävyinen lanka tuntuu, vaikka sisältääkin silkkiä.  Ei ollut niin sulavaa neuloakaan.
Sini-turkoosi Nostalgia langasta aloittamani pikkusukat jäivät kesken langan loppuessa.  Ostin tuon langan paikallisen S-marketin poistokorista ja nyt sitä ei enää löytynyt Novitaltakaan enää.  Tapion lankakaupasta löysin lisää tuota väriä ja tilasin eilen sitä lisää.  Sieltä löytyi poistoista myös puna-vihreäkirjavaa lankaa, josta saa mukavia joulusukkia.
Kohta pitäisi jo alkaa tehdä joululahjojakin, jotain pientä muistamista muutamille ystäville ja jotain kivaa pikku Prinsessalle.
Muutaman paremmin nukutun yön jälkeen alkaa tarmoakin taas löytyä.  Ensin pitää järjestellä nurkassa olevat lankakassit ja askartelutarvikepussukat ja laatikot ja sitten pääsee taas tekemisen makuun.

Myssykkä

Kolmesta pikkuvyyhdestä alpakkalankaa eli 150 g ja 150 metriä jäi vielä pieni kerä lankaa jäljelle sukkien ja myssyn jälkeen.
Myssyssä vaihdoin väriä tekemällä pari kerrosta yksi silmukka vihreällä, yksi petroolin värisellä langalla vaihdellen.
Petroolin värinen lanka näyttää jotenkin sinisemmältä kuvissa.
Pieniä töitä on kiva tehdä, kun saa nopeasti jotain valmista.  Nyt on tapahtumarikkaan kesän jäljiltä vähän puhti poissa ja vaikka ideoita onkin, niin tarmo puuttuu.

Langat sekaisin

Tänään sain aikaiseksi pienet sukat.  Lanka on alpakkaa ja ihanan pehmeää.  Vyyhdit olivat  pienet, kaksi petroolin väristä ja yksi vihreän sävyinen.  Lankaa vyyhdissä on 50 g ja 50 m. 
Tein vain pienen kuvion varteen ja silti sain langat sekaisin.  En ymmärrä, miten jotkut tekevät niin monimutkaisia kuvioneuleita.

Synkkä päivä

Tänään on ollut pimeä ja sateinen päivä.  Valoja on joutunut pitämään päivälläkin päällä, jotta on nähnyt jotain tehdä.
Olen neulonut sukkia, sitä kun voi tehdä samalla, kun pitää noita eläimiä silmällä.
Nettikin toimiin näin huonolla säällä huonommin, mutta kohta paranee.  Saatiin nimittäin eilen valokuitu jo ulkoseinään ja tänään pitäisi sitten onnistua kytkentä sisäpuolellekin.  Mekin päästään taas katsomaan telkkarista muitakin kuin neljää satunnaisesti näkyvää kanavaa sekä saadaan ladattua netistäkin jotain.  Nyt siirsin näitä kolmea kuvaa lähes kaksi tuntia.  Siinä ennätti neuloa sukan valmiiksi, keittää kahvit ja juodakin ne.
Toivottavasti nämä pitkät kahvitauot jäävät kohta historiaan.







Pikkukissa on kotiutunut hyvin.  Kiipeilee ja leikkii paljon ja kaipaa seuraa lähelleen, siksi hakeutuu yleensä sinne missä koiratkin tai Kissa on.  Kissa taas ei aina jaksa yliaktiivista Pikkukissaa, nyt kuitenkin sietää sitä ja syövätkin sulassa sovussa.  Pikkukissa vaan haluaisi koko ajan leikkiä Kissan kanssa, Kissa taas etsii piilopaikkoja, missä saisi olla rauhassa.  Yksi sellainen on löytynyt keittiön tiskipöydältä, sinne Pikkukissa ei ole vielä tietään löytänyt.
Koira taas antaa Pikkukissan olla rauhassa, jos Pikkukissa antaa Koiran lelujen olla rauhassa.  Yhteiselo siis sujuu, paitsi jos Pikkukissa muun tekemisen puutteessa keksii leikkiä Koiran hännällä.  Koiraherra taas on edelleen stressaantunut Pikkukissan läsnäolosta.  Kun Pikkukissa nukkuu, Koiraherrakin uskaltaa nukkua, muuten vahtii sen jokaista liikettä ja haukkuu ja jos voi, niin paimentaa eli näykkii Pikkukissaa ja yrittää saada sen pysymään paikoillaan.  Olemme siis 24/7 valmiudessa vahtimassa Koiraherraa ja Pikkukissaa, nukumme edelleen kahdella puolen aitaa ja päivisinkin tilannetta pitää seurata koko ajan. Aitakin tuntuu välillä täysin turhalta, koska Pikkukissa kiipeää sen yli, Kissa taas puskee sen läpi ja koirille se vaan aiheuttaa haukkumista ja puolelta toiselle vaihtumista.
Lauantaina Koiraherra pääsee Miniän siskon luo, jossa se saa olla ainoana lemmikkinä ja rauhoittua.
Säälittää Koiraherran puolesta, se on joutunut viime vuoden aikana tottumaan ensin pieneen ihmislapseen, joka on alkanut liikkua itse ja aiheuttaa huolta Koiraherralle, nyt se sijaishoidossa on joutunut totuttautumaan Pikkukissaan, joka on sille suuri mysteeri vikkeline liikkeineen, kiipeämisineen ja maukumisineen.  Kesäkin meni Koiraherralla edestakaisin matkustellessa ja seuratessa häävalmisteluja.  Nyt rauhallinen elo lienee tervetullutta.  Olen yrittänyt käydä päivittäin koirien kanssa paljon ulkona, jossa ne saavat juosta vapaana ja omaan tahtiinsa.  Nytkin, vaikka on oikea "koiran ilma"

Liebster award -haaste

Sainpa blogihaasteen, johon olen jo kerran aiemmin vastannut.  Tällä kertaa haasteen laittoi Mammutti blogista Mammutinpuikot.blogspot.fi, kiitos hänelle.  Vastailen kysymyksiin, mutta tällä kertaa jätän eteenpäin välittämisen väliin.  Tässäpä saamani kysymykset;

1. Onko sinulla tavoitteita blogisi suhteen?

2. Jos on blogi-tavoitteita, niin minkälaisia?

3. Mikä vuodenaika kuvaa sinua parhaiten, ja miksi?

4. Onko sinulla elämänfilosofiaa, ja jos on, millainen?

5. Mielestäsi paras blogialusta sekä perustelut?

6. Mainostatko blogiasi? Miten ja missä?

7. Mitä maailmassa pitäisi olla mielestäsi enemmän?

8. Ja mitä maailmassa pitäisi olla mielestäsi vähemmän?

9. Mikä tekee sinut surulliseksi?

10. Mikä tekee sinut iloiseksi?

11. Mikä on mielestäsi tärkein taito, mikä jokaisen ihmisen tulisi osata

Ja vastaukset tulevat tässä;

 

1.  Ensimmäinen tavoitteeni oli, että opettelen luomaan blogin, muokkaamaan ja päivittämään sitä. Toisena tavoitteena oli, että blogillani olisi muitakin lukijoita kuin perheeni.

 

2.  Varsinaisia tavoitteita ei ole, toivon tietenkin, että kehittyisin bloggaajana,  teenkin tätä ensisijaisesti itseni takia.

 

3.  Talvi, lumen alla on elämää, jos sen vain löytää.

4.  Tärkeintä ei ole raha ja tavarat, vaan aika, jonka vietät läheistesi kanssa.

5,  Minulla ei ole oikein kokemusta vielä vastata tällaiseen.

6.  En mainosta.

7. Toisen huomioimista.

8.  Väkivaltaa.

9.  Kiire, riidat, välinpitämättömyys

10. Rakkaat läheiseni; Mies ja lapset puolisoineen sekä tietenkin pikku Prinsessa ja kotieläimet

 

11. Arkielämän taidot; napin ompeleminen, housujen lyhentäminen, pyykinpesu, puuron keitto yms.

Pikkuiset sukat

Nämä ihanuudet tein 100 % merinovillaisesta Palino-langasta, jota oli jäljellä vajaa kerä ja se riitti juuri ja juuri. Lanka olisi voinut olla ohuempaakin tähän malliin, mutta kun tuota löytyi valmiina.
Sukkien ohje on Kaardemummantalo-blogista Lise-Loten pikkuiset sukat.
Helpot ja nopeat tehdä ohjeen mukaan.

Neulojan apuri

Pikkukissan hereillä ollessa neulominen on välillä haastavaa.  Langat ja heiluvat puikot ovat siitä niin mielenkiintoisia.  Bambupuikkoja on mukava pureskella ja vedellä pois neuleesta.  Onneksi Pikkukissa on vielä niin pieni, että väsyy helposti ja nukkuu siten päivisinkin paljon.  Tai pitäisikö viime yön perusteella sanoa, että nukkuu vain päivisin paljon.  Oli nimittäin niin leikkisällä tuulella juuri silloin, kun itse olisimme käyneet nukkumaan. Ja kun Pikkukissa leikkii, Koiraherra haukkuu.  Siinä sitten yritin rauhoitella Koiraherraa ja heitellä Pikkukissalle langanpätkiä hiljaisempia leikkejä varten.  Mies kun aloitti työt taas eilen, niin hänen pitäisi saada nukkua paremmin.  Itse jaksan puoliväsyneenäkin täällä kotona.
Sain kuitenkin eilen tehtyä yhdet koon 30 villasukat Novitan 7 veljestä Nostalgia langasta.
Nyt aion käydä Lankamaailman poistolangoista ostamieni Alpaca-lankojen sekä merinovillapeitosta jääneen kerän kimppuun ja tehdä niistä vauvojen sukkia.  Nuo kerät ja vyyhdet ovat niin ihanan pehmeitä.

Säätämistä

Tänä aamuna tuntui, etten selviä tästä päivästä.  Koiraherra vahtii Pikkukissaa ja Pikkukissa taas on niin utelias ja rohkea, että kiipeilee ja tutkii paikkoja, eikä osaa pelätä Koiraherran hyökkäyksiä
Koiraherra taas ei ole pennusta alkaen tottunut kissoihin ja jahtaa niitä siksi mielellään.  Isompi kissa osaa puolustautua ja hypätä piiloon tai korkeamalle ja yleensä vältteleekin Koiraherran kohtaamista ja liikkuu seinän vieriä pitkin ja sohvan takaa.  Pikkukissa taas on niin utelias, että vaikka Koiraherra on sitä jo kerran päässyt näykkäisemään, niin ei silti osaa karttaa sitä.
Siksipä meillä on nyt mökki jaettu kahteen osaan, toisella puolen Pikkukissa, toisella koirat.  Jako toimiin muuten hyvin, mutta Pikkukissa osaa kiivetä aidan yli ja tulee mielellään sinne missä tapahtuu.  Koiraherra taas haukkuu aidan vieressä, jos Pikkukissa leikkii toisella puolen.
Yöksi piti Miehen tulla sohvalle, jotta Pikkukissa rauhoittui, koska yksin toisella puolen ollessaan maukuu  kovasti.  Koirat olivat minun kanssani sitten toisella puolen.  Aamulla piti vaihtaa paikkoja, jotta koirat saivat aamuruokansa ja pääsivät ulos, siksi aikaa taas Pikkukissa piti laskea toisellekin puolen, jotta pääsi vessaan ja syömään.  Hankalaa pitemmän päälle.  Kun varasimme Pikkukissan, niin laskeskelimme, että siihen mennessä on häät ja lomat ohi ja olemme vain me.  Mutta sitten nuoripari saikin varattua häämatkan ja tarvitsivat koiran hoitajaa. Niinpä sitten yritämme pärjätä näin.  Koiramme ei enää yritä tehdä tuttavuutta
Pikkukissan kanssa, kun Pikkukissa ei tykännyt nuuskimisista vaan
"sylkäisi" ja sähisi Koiralle.  Nyt sitten Koira välttelee (pelkää?) Pikkukissaa, mutta pystyvät olemaan samassa tilassa.
Kissamme taas on täysin välinpitämätön ja mielellään menee omalle paikalleen turvaan muuta hälinää.  Kissa on ottanut turvapaikakseen ompelupöydälleni ompelukoneen taakse laittamani viltin.  Sieltä se näkee ulos ja ompelukone suojaa sitä huoneen puolelta.  Pitää vaan ajoittaa ompelemiset siihen, kun Kissa on ulkoilemassa.  Luin, että kissoilla totuttautuminen vie aikaa, koska pennulla on entisen paikan hajut vielä, mutta kissojen tottuminen pentuun onnistuu.
Nyt onneksi Pikkukissa nukahti sohvalle, koirat ovat väsyneitä lenkin jäljiltä ja minäkin ennätän tiskata ja valmistella ruokaa.

Satamassa

 

Käytiin aamulenkillä pitkästä aikaa satamassa.  Vesi oli kesän aikan laskenut kovasti.  Koirille lenkki tiesi paljon uusia hajuja, joita kuono maassa nuuskivat.  Uskaltautuipa Koiraherra jopa laiturille saakka.  Koira taas katsoi turvallisesti jalkojeni juuresta lahdelle.  Veneet tuoksuivat edelleenkin tervalta.
Ilma on paahteinen, vaikka varjossa on heti viileämpää.
Kuljimme vielä mäkeä ylös ja naapurikoirien kotitietä jonkin matkaa.  Vaikka olimme vajaan tunnin leppoisalla lenkillä, koirat ovat aivan väsyneitä uusista hajuista.
Nukkuvat nyt molemmat rauhallisesti.

Vahtimista

Täällä on kissat ja koirat puolin ja toisin alkaneet pikku hiljaa tottua toisiinsa eikä jokaiseen liikkeeseen reagoida sihisten tai rähisten.

Kuitenkin olemme edelleen pienellä varauksella Koiraherran ja Pikkukissan suhteen.  Oma Koiramme pelkää Pikkukissan sähinää ja muutenkin pysyttelee mieluumin kauempana.  Koiraherra taas vahtii Pikkukissan liikkeitä ja syöksyisi mielellään näykkäisemään, jos emme vahdi ja ennakoi tilanteita.
Siksipä on koko ajan jonkun oltava tilannetta seurailemassa, jos koirat ovat sisällä.  Onneksi tänään on ollut sekä formulat että Pekingin mm-kisat, joten telkkarin ääressä olisi muutenkin oltu.  Siinä sivussa olen virkannut ja neulonut. 

Ympyrä patalappu/pannunalunen on tehty kahdesta eri värisestä 100 % villalangasta, jota voisi myös huovuttaa.  Neliömalliset on samasta langasta helmineuleella tehtyjä.  Kaikki nämä langat ostin jokin aika sitten kirppikseltä.  Nyt nekin on siis kulutettu, hyvä!

Pikkukissa

Pikkukissa on tosi reipas ja utelias.  Oma Kissamme ei vieläkään laske Pikkukissaa lähelleen.  Koirat taas olisivat kovinkin kiinnostuneita , mutta Pikkukissa ei laske heitä lähelle vaan sähisee.
Hyvin uteliaasti tutkii uusia paikkoja, mutta nukahtaa aina välillä.
Kaiken kaikkiaan suloinen Pikkukissa.
Piti laittaa parempia kuvia, kun Tyttö valitteli eilisiltana otettujen  kuvien huonoa laatua.

Marja-aika

Eilinen oli helteinen marjapäivä.  Ensin käytiin keräämässä anopin mustaherukat hänelle ja samalla ostettiin naapurilta kaksi sankkoa mustikoita.  Oli hyvännäköisiä ja vain 10 euroa/sankko.  Mustikat oli koneella kerättyjä eli roskaisia. Kahta ämpärillistä meni siivotessa koko ilta puolille öin saakka. Vielä kun kerään tuosta omasta rinteestä loput, niin mustikoita riittää meille ja pikku Prinsessalle. 

Eilen kävimme myös hakemassa Pikkukissan kotiin.  Kaikki muut pennut oli jo haettu ja omamme harmaaviiruinen lähti viimeisenä.
Tulomatka kopassa pelotti hieman, mutta kun Pikkukissa pääsi syliini, niin nukahti siihen hetkeksi.  Koirat takapenkillä ihmettelivät pientä naukumista.  Kotiin päästyämme pääsi Pikkukissa tutustumaan rauhassa uuteen kotiinsa ja koirat jäivät ulos.  Vanhempi Kissa oli ihmeissään.  Ihmetteli, että mikä tämä oikein on, kun naukuu kuten hän, mutta on paljon pienempi.  Varmuuden vuoksi Kissa hyppäsi pöydälle turvaan.  Pikkukissa olisi halunnut tehdä enemmänkin tuttavuutta Kissan kanssa, mutta varoittava murina sai Pikkukissan perääntymään.  Vielä tänäänkin Kissa kiertää kaukaa Pikkukissan, joka taas edelleenkin haluaisi tehdä tuttavuutta Kissan kanssa.  Oma Kissamme ei ole aiemmin tavannut lajitovereitaan, Pikkukissa taas on tottunut muihin kissoihin.  Koirat taas olivat huvittavia.  Pienen pieni kissa pelotti niitä aluksi, toinen istuutui oven suuhun tarkkailemaan, toinen taas lymyili pöydän alla turvassa.  Tänään oma Koiramme haluaisi tehdä tuttavuutta Pikkukissan kanssa, mutta Pikkukissa sähisee varoitukseksi ja Koira perääntyy.  Koiraherra taas haukkuu kovasti ja pelottaa siten Pikkukissaa.  Jospa ne siitä ajan mittaa tottuvat toisiinsa.