Vuodenaikahaaste - talvi

Marraskuu on täällä itärajalla ollut vähäluminen,

lämpötila vaihdellut nollan molemmin puolin ja päivät olleet pimeitä,

mutta kaunista ja rauhallista aikaa.

Piti ihan tarkistaa Tavaroiden taikamaailma-blogista, että käykö haastetyöksi myös askartelu.

Kyllähän se käy, niinpä sitten talviaiheisen haastetyöni raaka-aineet on tässä.

Joka syystalvi on pakko tehdä muutama kranssi.

Tänä vuonna halusin kokeilla katajaa ainaisen kuusen sijaan.

Tarkistin kyllä vielä netistä, että onko kataja rauhoitettu.

Netin mukaan vuoden 2006 jälkeen ei enää pylväskatajakaan ole rauhoitettu,

mutta käyttö pyritään pitämään maltillisena.

Tuo musta tuolla kuvan yläreunassa on Kissa, jonka on pakko saada istua edes lehden reunalla.

Katajan tuoksu on kyllä ihana, vaikka oksat pistelivätkin melkoisesti.

Siinä se sitten on valmiina.

Ei siihen kauaa mennyt ja lopputulos oli mieleiseni.

Tämä kranssi kotiutui viime viikonloppuna Tytön perheen ulko-oveen.

Mukavaa joulun odotusta kaikille!

Nykytila; virkeä rouva

Ei Pikkukissa, vaan Mummo.

Kävin tällä viikolla vuosittaisessa diabetestarkastuksessa 

ja luin juuri äsken lääkärin kirjoittaman lausunnon oma kannasta.

Jännitin vähän labratuloksia, koska onhan tuossa ruokavaliossani paljonkin petraamista.

Sain taas tämän vuositarkastuksen jälkeen intoa pitää paremmin huolta itsestäni. 

Ja saihan tuo lääkärin lausunto hymyn huulille.

Syksy väistyy talven tieltä täällä itärajallakin.

Aamulenkillä oli taas tie valkoinen ja pikkupakasta ilmassa.

Talitintit koputtelevat päivittäin talon nurkkia.

Olemme ostaneet jo monia kiloja auringonkukan siemeniä

ja ahkerasti linnut niitä lintulaudalta noukkivatkin.

Mummon syksy on mennyt mummoillessa.

Olen kuitenkin nyt osannut pitää myös vapaapäiviä,

päiviä, jolloin ei ole mitään sovittua, ei erikoisempia kotitöitä,

vaan ihan vain kotoilua.

Paljon on tullut myös neulottua villasukkia syksyn aikana,

uusi tuttavuus langoista on minulle Kaupunkilanka,

jota metsästän verkkokauppojen alennuslangoista.  

Edelleenkin neulon vain ihan perusvillasukkia,

niitä, joita voi neuloa hämärässäkin ja ilman ohjetta.

Silmälääkärikäynnillä syksyllä huomattiin molemmissa silmissäni kaihi,

joka nyt sitten huonontaa näköä ennenkuin on kypsä leikattavaksi.

Jo nyt jännitän leikkausta valtavasti.

Mutta niin kauan kuin vaan voin, jatkan neulomista.

Ihanan raikasta viikonloppua kaikille!

 

 

Vuodenaikahaaste - syksy

Syksy on ollut täällä itärajan tuntumassa kaunis, värikäs ja säätiloiltaan vaihteleva.

On ollut ihanan sumuisia aamuja.

Kauniita syyspäiviä.

Luntakin satoi pari viikkoa sitten perjantaina, niin että Koirakin pysähtyi terassin portaille sitä ihmettelemään.  

Nyt kauniit, värikkäät lehdet ovat jo pääsääntöisesti tippuneet maahan.

Niinpä on jo kiire julkaista Vuodenaikahaasteen syksyn työ.

Mikäs sitä syksyyn paremmin sopisi kuin villapökät.

Nämä villaiset vaippahousut on tehty lämmittämään ja keräämään

tavallisen vaipan ohi tullutta kosteutta.

Villaisia vaippahousuja voi siis käyttää muutenkin kuin kestovaippojen kaverina.

Hahtuvalankaa käytin kaksinkertaisena ja sovelsin netistä löytämiäni ohjeita.

Hahtuvalangasta tehtyjä vaippahousuja neuvotaan vain tuulettamaan hyvin

ja pesemään vain noin kerran kolmessa viikossa.

Pesu käsin väljässä vedessä puristellen, ei väännetä.

Tällä työllä osallistun siis Tavaroiden taikamaailma blogin 

Vuodenaikahaasteeseen.

Herkkusuille kotimaista

Meidän lemmikkikatraan suurin herkkusuu on Kissa.

Vaikka Kuopus aina käydessään huomauttaa, ettei Kissalle saisi antaa niin paljoa ruokaa,

niin kun Kissa päättää, että hän haluaa jotain, niin sitä mouruamista,

juoksemista, raapimista ja hyppimistä ei jaksa kauaa kuunnella,

vaan tulee sorruttua ja annettua jotain.

Voitte vaan kuvitella, miten tohkeissaan Kissa oli, kun aukaisin uuden,

Oscar  ruokapussin.

Kuopiolainen Lemmikki Oy:n eläinruokatehtaan Oscar kissan kuivaruuat ovat ainoita,

aitoja kotimaisia ja kotimaisista raaka-aineista valmistettuja kissan kuivaruokia. 

Vihdoinkin siis kissoillekin saatiin kotimaista kuivaruokaa, jota voi turvallisesti syöttää.

Jokin aika sittenhän oli kohua kiinalaiskanoista tehdyistä kissanruuista.

Näiden kuivaruokien koostumus on kissaystävällinen.

Ne ovat viljattomia, eivät sisällä nautaa, soijaa tai maitotuotteita,

eikä väriaineita eikä geenimuunneltuja raaka-aineita.

Korkea lihapitoisuus, 90 % tekee ruuasta maistuvaa ja houkuttelevaa.

Koirakin haistoi sen ja katseli kateellisena Kissan syömistä.

Oscar kuivaruuat ovat korkealaatuisia ja ravintorikkaita, niinpä annostelumäärät ovat pieniä.

4 kg:n painoiselle kissalle riittää noin yksi desi päivässä.

Meidän Kissa painaa vähän enemmän eli annos olisi desi aamuin illoin.

Vaihtoehtoja löytyy Kana-possuateria sekä Kana-ateria.

Aluksi pussikoko tuntui pieneltä, mutta koska annosmääräkin on pieni,

riittää pussi Pikkukissalle puoleksitoista viikoksi.

Pussit ovat käteviä uudelleensuljettavia pakkauksia.

Meidän kissat ainakin maistelivat innoissaan uutta ruokaa,

joillekin vaihdos pitää tehdä vähitellen sekoittaen uutta ruokaa entisen sekaan.

Meille on aina ollut tärkeää, että myös lemmikit saavat hyvää ruokaa,

vähentäähän se sairasteluakin.

Oscar kissan atrioissa on kissoille elintärkeää eläinperäistä valkuaista ja sopivasti rasvaa.  

Korkeaproteiininen ruokavalio ylläpitää myös virtsateiden hyvinvointia,

erityisesti tästä olin hyvilläni, koska Tytön kissalla on ollut virtsatieongelmia.

Kyllähän Koira haistoi myös oman herkkunsa.

Meidän Koira on ollut todella ihastunut näihin Oscarin koiran herkkuihin,

jo pussin esille ottaminen saa Koiran istumaan ja ojentelemaan tassujaan.

Nyt valikoimiin on tullut (kaupoissa lokakuussa) uusi Lohiherkku,

joka on pehmeä ja helposti pienemmäksi pilkottava "lastu".

Kuten muutkaan Oscar herkkutuotteet, tämäkään ei sisällä viljaa,

ei väriaineita eikä turhia täyteaineita vaan sisältää runsaasti lohesta luotaisesti 

saatavia omega-3 rasvahappoja, jotka vaikuttavat mm. turkin kuntoon,

niveliin ja aivojen ja sydämen terveyteen.

Vaikka tämä Lohiherkku on tarkoitettu sekä kissoille että koirille,

yritti Koira omia herkun täysin itselleen.

Lisätietoja näistä maistuvista uutuuksista löytyy Lemmikki Oy:n sivuilta.

Nämä tuotteet tulevat myyntiin lokakuun alussa eli ensi viikolla

mm hyvin varustettuihin S- ja K-kauppoihin, Tokmanniin,

Hankkijaan sekä Verkkokauppa.comiin.

Tämä postaus on tehty yhteistyössä Lemmikki Oy:n kanssa,

koska itselleni on tärkeää lemmikkieni hyvinvointi ja olen käytännössä

huomannut nämä tuotteet hyviksi ja arvostan suuresti

kotimaisuutta, koska luotan enemmän kotimaisien valmistajien tietoihin ja tutkimustuloksiin.

Tyytyväiset lemmikkimme ja emäntä kiittävät yhteistyöstä!

 

Vuodenaikahaaste - Kesä

Tänä vuonna osallistun Tavaroiden taikamaailma -blogin

järjestäämään Vuodenaikahaasteeseen, jossa vuorossa nyt kesä.

Jotain kesäistä siis.

Ostin Miehen käydessä Motonetissa tällaisen verkkokohon (?).

En tiedä mikä lie oikealta nimeltään, mutta sieltä kalastuspuolelta löytyi.

Harmaata lankaa löytyy aina pieni kerä  jämäkeristä.

Sitten vaan virkkaamaan.

Loppuosa pitää virkata kohon ollessa jo paikallaan ja

se on tämän työn vaikein osa ;)

Pieni auringonkeltainen puuhelmi löytyi laatikosta.

Ja niin työ on ripustamista vaille valmis.

Kesään tämä ainakin liittyy, hyväksyttäneen haastetyöksi,

vaikka olen kerran aiemminkin jo  tällaisen virkannut.

Tämän kesän ampiaisia tämä ei välttämättä enää karkoita,

mutta toivottavasti ensi keväänä eivät enää tee pesäänsä

saunan katon alle.

Kännykkä mukaan

Jo aiemmin laitoin kuvan, jossa virkkasin tätä pussukkaa matkan aikana.

Nyt se on sitten viimeistely ja valmis käyttöön.

Pari vuotta sitten virkkasin mustasta, pehmeästä puuvillalangasta vastaavanlaisen,

mutta se venyi käytössä niin, että kumarrellessa kännykkä tippui sieltä.

Nyt tein ohuesta merseroidusta puuvillalangsta,

josta tuli selvästi tiukempi.  Tämäkin kerä on jämälankapussista.

Kesällä, kun ainakaan minun hellevaatteissani ei ole yleensä taskuja

ja kuitenkin kännykkä on hyvä olla mukana, niin tälle on tarvetta.  

Muistan, kun äitini kävi mielellään aina marjametsällä ja kävelyllä ja sitten aina huolestuttiin, jos häntä ei alkanut kuulua kotiin.  Aikoinaan ei ollut kännyköitä ja myöhemminkään äiti ei oppinut ottamaan puhelinta mukaansa.

Itse otan, jos lähden Koiran kanssa pitemmälle lenkillekin,

eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka jotain kivaa kuvattavaa löytyy

tai jos vaikka jotain sattuu ja tarvitsee hälyttää apua.

Heinäkuu lopuillaan jo

Viime viikon piti olla leppoisa lomilta (siis muiden lomilta) paluuviikko.

Kuitenkin viikkoon mahtui parikin reissua ja pyykkipäivä.

Tytön perheen luona olin parin yön reissulla ja

sain viettää Pikku Prinssin kanssa pari aamupäivää kahdestaan

äitinsä ollessa asioilla.

Ihana pikkumies, joka opettelee laulamaan ja touhuaa kovasti sekä ulkona että sisällä.

Kesän toinen mansikkakakku.  Ensimmäinen oli jo Miehen syntymäpäivänä

kesäkuun puolessavälin, nyt toinen Kuopuksen vierailun kunniaksi,

vaikka me siitä taidettiin suurin osa syödä.

Lauantaiaamuna hellekin näytti hetken väistyneen yön aikana.

Saimmekin taas polttopuu-urakkaamme tehtyä eteenpäin.

Kesähelteistä huolimatta talveenkin pitää varautua.

Voivottelin Miehelle, että miksi kesäaika on liiankin kiireistä,

on paljon kunnostettavaa pihapiirissä, puiden tekoa ja koneiden kunnostusta

ja vieraitakin käy enemmän.  Sitten pitkät talvikuukaudet on ihan hiljaista.

Lapsetkin perheineen käyvät harvemmin, muita ei ollenkaan,

pakkanen ja lumi estävät ulkotöiden teon

No, Mies lohdutti, että tuleehan sähkökatkot, vesiputkien jäätymiset

ja ainaiset lumityöt!

En ole ollenkaan ravi-ihmisiä, mutta kun pikkuserkun, lapsuudenkodin naapurin,

hevonen juoksi Kuninkuusraveissa, niin pitihän sitä kisakatsomo perustaa

veljeni kotona vieraillessamme.  Ei tullut ravikuningasta, mutta hyvä sijoitus kumminkin.

Sunnuntaina siis käytiin kotiseudullani, kun isäni oli vähän huolissaan äidin voinnista.

Äiti vaikutti nyt kuitenkin yllättävän pirteältä ja puheliaalta.

Harmi vaan, kun kaikesta juttelusta ei enää saa selvää

Aamulenkillä huomasin horsman jo syysväreissä.

Postin joukossa on jo ollut koulujenalkamismainoksia

.Nyt on kuitenkin vielä heinäkuu ja kesä jatkuu.

Mekin olemme tänä kesänä uineet edelliskesiä enemmän,

vaikka kovista, jatkuvista helteistä en pidäkään,

niin on siitä ollut hyvätkin puolensa,

meidänkin ylävirran uintivesi on lämmennyt siedettäväksi.