Viime viikon piti olla leppoisa lomilta (siis muiden lomilta) paluuviikko.
Kuitenkin viikkoon mahtui parikin reissua ja pyykkipäivä.
Tytön perheen luona olin parin yön reissulla ja
sain viettää Pikku Prinssin kanssa pari aamupäivää kahdestaan
äitinsä ollessa asioilla.
Ihana pikkumies, joka opettelee laulamaan ja touhuaa kovasti sekä ulkona että sisällä.
Kesän toinen mansikkakakku. Ensimmäinen oli jo Miehen syntymäpäivänä
kesäkuun puolessavälin, nyt toinen Kuopuksen vierailun kunniaksi,
vaikka me siitä taidettiin suurin osa syödä.
Lauantaiaamuna hellekin näytti hetken väistyneen yön aikana.
Saimmekin taas polttopuu-urakkaamme tehtyä eteenpäin.
Kesähelteistä huolimatta talveenkin pitää varautua.
Voivottelin Miehelle, että miksi kesäaika on liiankin kiireistä,
on paljon kunnostettavaa pihapiirissä, puiden tekoa ja koneiden kunnostusta
ja vieraitakin käy enemmän. Sitten pitkät talvikuukaudet on ihan hiljaista.
Lapsetkin perheineen käyvät harvemmin, muita ei ollenkaan,
pakkanen ja lumi estävät ulkotöiden teon
No, Mies lohdutti, että tuleehan sähkökatkot, vesiputkien jäätymiset
ja ainaiset lumityöt!
En ole ollenkaan ravi-ihmisiä, mutta kun pikkuserkun, lapsuudenkodin naapurin,
hevonen juoksi Kuninkuusraveissa, niin pitihän sitä kisakatsomo perustaa
veljeni kotona vieraillessamme. Ei tullut ravikuningasta, mutta hyvä sijoitus kumminkin.
Sunnuntaina siis käytiin kotiseudullani, kun isäni oli vähän huolissaan äidin voinnista.
Äiti vaikutti nyt kuitenkin yllättävän pirteältä ja puheliaalta.
Harmi vaan, kun kaikesta juttelusta ei enää saa selvää
Aamulenkillä huomasin horsman jo syysväreissä.
Postin joukossa on jo ollut koulujenalkamismainoksia
.Nyt on kuitenkin vielä heinäkuu ja kesä jatkuu.
Mekin olemme tänä kesänä uineet edelliskesiä enemmän,
vaikka kovista, jatkuvista helteistä en pidäkään,
niin on siitä ollut hyvätkin puolensa,
meidänkin ylävirran uintivesi on lämmennyt siedettäväksi.