Keikalla

Kiva viikonloppu lähestyy loppuaan.

Perjantaina saimme Tytön perheen vierailulle.

Koira paimentaa tapansa mukaan pikku Prinssiä jopa pulkassa.

Ihmeellistä miten noinkin pieni eli 1v 1,5 kk voi muistaa jo missä mummolan

käkikello on ja tietenkin sitä piti sitten kukuttaa usein.

Lauantaina lähdimme kohti ystävien kotia ja ylitimme Pielisen 

Euroopan pisintä sisäjärven jäätietä pitkin (7 km).

Viime vuoden nähtävyys jäällä oli taas paikoillaan eli

riippukeinu ja lepotuolit sekä postilaatikko, josta löytyy paikallislehti.

Retkiluistelijat voivat pysähtyä lepäämään ja tutkimaan tuoreita paikallisuutisia.

Autolla ajettaessahan jäätielle ei saa pysähtyä, eikä ohittaa ja nopeuden pitää olla alle 50 km/h

ja välimatkan 50 m autojen välillä.

 Meillä kävi hyvä tuuri ja näimme luistelijoiden joukossa myös Pielisen Pingviinin.

Jäätien käyttö lyhensi matkaamme ainakin 50 km.

Lauantain iltapäivän nautimme ystäväperheen vieraanvaraisuudesta ja saunasta.

Illalla lähdimme kohti Joensuuta ja Kerubin livekeikkaa.

Gösta in memoriam /Leevi and Leavings hittejä yli kaksi tuntia.

Esiintyjinä myös Jouni Hynynen ja Siiri Nordin.

Voitte arvata, että tutut kappaleet saivat yleisön mukaan.

Viimeinen kappale oli tietenkin Takaisin Pohjois-Karjalaan.

Sitä tunsi itsensä taas nuoreksi hyppiessä ja hoilatessa mukana.

Keikan jälkeen tietenkin sitten nakarin kautta nukkumaan.

Yöpaikassa kyllä ikä palautui mieleen kipeiden jalkojen myötä.

Aamulla ystäväperheen emäntä hemmotteli meitä ihanalla brunssilla.

Kyllä kelpasi.

Meillä oli tosi mukava viikonloppu ja Koirakin taisi tykätä tavatessaan

taas koirakavereitaan, perheen valkoharmaa kissa vaan aiheutti päänvaivaa,

kun Koira ei oikein ymmärtänyt onko se kissa vai koira.

Paluumatka sujui taas jäätietä pitkin aurinkoisessa säässä.

Kiitos ystävät ihanasta arjen irtiotosta!