Viikonlopun askareet

Eilen tehtiin tavanomaisia kodinhoitotöitä, minä siivosin ja Mies sahasi ja pinosi puita liiteriin. Liiterimme valmistui viime syksynä ja odottaa nyt ensi kesään maalausta, vaikka nätiltä näyttää noin puunvärisenäkin.  Kävimme myös viemässä kotitalousjätteet aluekeräyspisteeseen kahdeksan kilometrin päähän, meitä lähimpään  paikkaan.  Kartonkikeräyspiste on 25 km päässä lähellä lähikauppaamme.  Mietinkin siinä ajaessamme, että täytyy kyllä olla kiinnostunut jätteiden lajittelusta, jos lähimmät keräyspisteet on näinkin kaukana.

Illalla tuli Tyttö ja Vävy saunomaan ja yökylään.  Sain heiltä tuliaisia Ikean reissulta.  Iso lasikulho on juuri omiaan hedelmille ja salaatille. Sain myös kaksi pakettia pillejä kevään väreissä himmeliaskarteluun.  Tavaratalossakin oli ollut kuulemma paljon oranssia ja vihreää, liekö kevään muotivärit.  Ikean "kookospallerot" ovat suurinta herkkuani ja sallittuja myös karkittomalla.












Tänään Vävy ja Mies lapioivat polun alhaalla olevaan ulkovarastoomme.  Lunta oli todella paljon.
Koira pääsee nyt juoksemaan aurattuja  polkuja pitkin lähes piilossa. 
Kissakin uskaltautui päiväsaikaan ulos.  Tuntui hämmästelevän lumen määrää ja pientä pakkasta, viime ulkoilut tekikin kovilla pakkasilla.  Nyt pienet tassun jäljet seurasivat lumessa linnun jälkiä







Koira katsoi turvallisen välimatkan päästä lumenluojia, pelkäsi jäävänsä jalkoihin, arka koira kun on.
Kahvipöydässä puhuttiin taas halustani saada toinen koira ja kissa.  Nyt kun aikaa on.  Ja toisaalta, en minä tästä enää nuorru, vaan ikää ja vaivoja tulee koko ajan lisää.  Nyt jos ottaisin pitkäikäisen koiran- tai kissanpennun, niin olisin jo yli seitsemänkymmentä sen vanhuudessa, ei siis voi enää kauaa odottaa ja miettiä asiaa.
Ja unelmiahan pitäisi saada Mummonkin toteuttaa.