



Ja vaikka välillä tuntui, ettei tässä lammessa taida olla yhtään kalaa, niin Mummo sai kun saikin porukan ensimmäisen ja ainoan kalan. Ja sekös Vävyä harmitti.
Koira haisteli kalaa, välillä pelkäsi, välillä taas oli utelias, kaivoi lunta kalan ympäriltä aivankuin olisi kaivanut väylää takaisin pilkkireikään.


Koira oli siinä vaiheessa jo aivan väsynyt. Nukkui Tytön ja Vävyn välissä penkillä, pää Tytön sylissä.
Makkarakaan ei niin paljoa kiinnostanut, että olisi paikaltaan noussut. Nyt nukkuu sohvalla. Uudet hajut ja paikat väsyttivät nuorimmaisen.
Viikolla neulomani istuinalusetkin tuli testattua.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti