Vapaapäivät ovat vaarallisia

Siis Tytön vapaapäivät.  

Olin alkuviikon Tytön vapaapäivien seurana tuolla suuremmassa kaupungissa ja kävimme myös jo sunnuntaina Kuopion Ikeassa ja tietenkin sitä tuli jotain hankittuakin.  Tämän lisäksi kaksi isoa pakettia pressutallin osia toin tullessani kotiin. 

Auton takaosa oli täynnä laatikoita, omasta mielestäni tietenkin ne pressutallin laatikot veivät suurimman osan tilasta, ei minun ostokseni.

Kuvitelkaa, että tähän autoon piti mahtua myös kissan kuljetuslaatikko, kun veimme Tytön ja Vävyn kissan tikkien poistoon.

Kyllä tuolla Kuopiossa oli aivan erilailla panostettu jouluun kuin täällä omassa pikkukaupungissamme.  Mietimme, kuinka monta jouluvalosarjaa tähänkin koristeluun oli käytetty.  Ja naureskelimme sille, joka noi valot oli paikalleen asetellut, valojohdot kun tuppaavat aina menemään sekaisin ja niitä saa kiskoa ja pujotella hermot kireällä.

Kyllä joulu näkyi myös kirpputoreilla.  Moni oli koonnut ylimääräiset joulukoristeet jo myyntiin. 

Harmi vaan, hinnat eivät olleet aina niin kirpputorihintoja.  Itselleni lähti kahdella kirpparilla kierreltyämme vain yksi 1,50 euron ostos mukaan, sekin ns. uusista tuotteista pikku prinsessalle pinnejä.

 

Kävimme myös lastentarvikeliikkeestä katselemassa.  Kyllä sitä on kaikenlaista tullut enemmän kuin silloin kaksikymmentä vuotta sitten, kun Kuopusta odotin.  Silloin piti monta asiaa ideoida ja toteuttaa itse, nyt löytyy kaikkeen jo valmista.

Tai no, ei aivan valmista.  Tästä pitäisi tulla ja tulikin syöttötuoli.  Sunnuntain Ikean reissulta Tyttö ja Vävy ostivat vauvalle pinnasängyn tarvikkeineen ja syöttötuolin jo valmiiksi.  Matkaa, kun on sinne Kuopioonkin niin, ettei siellä aina tule käytyä.  Itse ostin ns. juniorituolin, pikku prinsessan jo kasvettua ohi syöttötuoli-iän.

Itselleni suuri nautinto on päästä välillä "ulos" syömään.  Ennen töissä ollessani, tuli välillä käytyä lounasruualla ja silloin oli myös varaa käydä joskus iltaisinkin syömässä aivan erilailla kuin  nykyisin.  Emme me nytkään missään kalliilla ruualla käyneet, sopivasti lounasruualla hyvästä ruuasta tunnetussa paikassa, ravintola Sulossa Joensuussa.  Haluan mainita ravintolan nimen, koska toinen omistajista on Pojan kavereita ja hoiti heidän häätarjoilunsa reilu vuosi sitten.  Ruoka siellä on kohtuullisen hintaista ja todellakin hyvää.

 Kävimme me Tytön kanssa kahveillakin kaupungilla pyöriessämme.  Sitruunapulla on herkkuani, vaikka tällä kertaa suostuinkin puolittamaan sen Tytön kanssa.

Isoissa marketeissa en ole pitkään aikaan tottunut käymään.  Meillä marketit ovat vielä kohtuullisen kokoisia täällä omassa pikkukaupungissamme, mutta tuolla Joensuussa esim. Prisma on todella suuri.

Niinpä sitten Tytön ja Vävyn tehdessä ruokaostoksia, kiertelin katselemassa kausituotteita.  Joulutavaraa oli todella paljon, onneksi tähän ikään mennessä osaa tyytyä jo vain ihastelemaan niitä.

Siellä hyllyjen välissä pyöriessäni satuin törmäämään vanhoihin perhetuttuihin, joiden kanssa yhteydenpito viime vuosina on jäänyt.  Oli todella ilo nähdä heidät.  Ja kun takana on vuosikymmenten ystävyys, niin juttu jatkui kuin ennen.  Ennätimme vaihtaa siinä pikaiset päivitykset molempien nykyisyydestä ja sopia tapaamisesta uudelleen.  Tämä tapaaminen oli Prisman parasta antia minulle.

 Jotain jouluistakin joululahjojen lisäksi tuli hankittua.  Ensimmäinen tämän vuoden joululehti.  Tätä lehteä olin jo aiemmin hypistellyt, mutta kalleuden, 8,20 euroa, takia en ollut ostanut.  Nyt kuitenkin päätin sen hankkia, onhan siitä iloa tulevinakin jouluina.  Tyttö oli onnistunut saamaan minulle työkaveriltaan partiolaisten joulukalenterin, nyt jo perinteeksi muodostuneen.  Saimme Miehen kanssa myös joulukalenterilaatikon Tytöltä ja Vävyltä.  Vävy oli teipannut kannen kiinni, etten päässyt sitä vielä hypistelemään liian aikaisin.