Kun Miniä oli pikku Prinsessan kanssa tutkimuksessa, johon pääsi mukaan vain yksi aikuinen ja se kesti lähes pari tuntia, niin teimme päiväkävelyn Pojan kanssa lähiympristöön. Itse en hahmota eri kaupunginosien sijaintia keskenään ja ihastelin vain ympäristöjä. Näimme kauniin vanhan talon kunnostettuna isoine aidattuine tontteineen ja kiersimme katsomaan onko se todella jonkun yksityiskäytössä. Tunnistin portin ja ajotien telkkarista. Pääministerin virka-asuntohan se siinä, Kesäranta. 
Hieno ja kaunis meren ympäröimä paikka ja lyhyt matka keskustaan.
Oli lähistöllä myynnissäkin todella hienosta kaksi kerroksisesta kivitalosta koko toinen kerros. Yhdeksän huonetta ja hinta yli neljä miljoonaa. Olisikohan se joku entinen suurlähetystö.
Päiväkävelyksi kävi myös laboratoriossa käynti pitkää sairaaloita yhdistävää käytävää pitkin. Henkilökuntaa varten oli käytävän molemmissa päissä polkupyöriä. Onneksi Poika oli hyvä suunnistamaan emmekä eksyneet matkalla.Illalla vuorottelimme ja kävimme syömässä rokkimäkissä, joka sattui olemaan ensimmäinen vastaantullut ruokapaikka. Se oli sisustettu rockhenkisesti.
Matkan varrelle sattui myös ainakin pari suurlähetystöä, Romanian ja Saudi-Arabian. Ihmettelivät varmaankin valvontakameroista, että mitä Mummo kuvaa.
Pääkaupunkiseutulaisille tämä kaikki lienee niin tuttua, mutta tuolta itärajan tuntumasta montaa asiaa katsoo erilaisin silmin ja uutta katsottavaa löytää jopa lyhyiltä kävelyretkiltä vaikkapa Koiraherran kanssa tehdyltä aamukävelyltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti