Vesi on noin metrin korkeammalla kuin aiempina keväinä ja teimme sitten porukalla veneretken järvemme matalampaan päähän, jonne ei matalan veden aikana uskalla ajaa. Miehet vetivät uistinta matkalla ja me "tytöt" istuimme keskipenkillä ja nautimme mukavasta kevätkesän säästä. Käen kukuntakin jo kuultiin matkalla. Karjalan käki kukkuu täällä useasti ja pitkään. Vävyllä oli tällä kertaa kalaonnea, kolme haukea tarttui kiinni, mutta olivat sen verran pieniä, että ne laskettiin takaisin kasvamaan.
Alapuolella näkyy Kusiaisvirta, sekin normaalisti kohisee koskena, mutta nyt kun vesi on korkealla, niin siinäkin näkyi vain vesipyörteitä.
Kotiin tullessamme katsoimme vielä katiskan, muttei siinäkään ollut yhtään kalaa. Vaikka saalis jäi saamatta, oli mukava reissu. Kotona ikkunasta näkyi Koiran pää, liekö odotellut siinä koko ajan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti