Rapiseva lelu

Jo aikoinaan omille lapsilleni, eli yli 30 vuotta sitten,

 tein kankaasta ja rapisevasta pakastepussista ja nauhan pätkistä vauvan käteen sopivan lelun.

 

 Muistan ainakin sen keltaisen joustofroteisen "läpyskän", jonka tein Tytölle, 

se oli kuin litteä banaani

 Pikku Prinssikin sai nyt omansa.  Vaikka näin keväällä ei tule liioin ommeltua,

niin tällaisen pikkutyön tekee vaikkapa sateen ropinaa kuunnellessa, 

kun ulkotöihin ei tee mieli.

 Tikkaan lelun vielä päältä, jotta muovipussi pysyy paikoillaan myös pesun jälkeen.

 Nämä lenkit tulivat suhteessa vähän liian pitkät, mutta tarttuvat siten paremmin pikku käsiin.

Ja hyvin tarttuivatkin. Lelusta saa hyvän otteen ja sitä on mukava rapistella

ja kokeilla välillä, että mahtuuko se suuhunkin. 

Pikku Prinssin sedän, Kuopuksen siis, vanha Pokemon pussilakana

toimii hyvänä leikkimattona.  Eikä lelu irronnut kädestä kovemmassakaan vauhdissa.