Kielletyt kartat

Olen nyt torstaisin käynyt kansalaisopiston paikallista sotahistoriaa kurssilla ja joka kerta se antaa ajattelemisen aihetta ja on todella mielenkiintoista.  Rajakillan miehet ovat niin asioihin perehtyneitä ja osaavat kertoa mielenkiintoisesti asioita, tarinoita, pikku yksityiskohdin höystettynä.  Ja kun paikat ovat vielä tuttuja, niin historia tulee lähemmäksi itseäkin.  Samalla voin kuvitella miltä omista vanhemmistani,

 jotka sota-aikaan olivat teini-iässä, on tuntunut silloin.

Viime kerralla mietin myös miten samankaltaista toimintaa vihollinen silloin harjoitti kuin nyt on tiedotusvälineistä kuultu maailmalta.  Ennen sotaa oli häirintää rajalla, sodan aikana pommitettiin paljon siviilikohteita sekä kohdistettiin julmuuksia siviiliväestöä kohtaan.

Olen ennenkin törmännyt tähän Kiellytyt kartat-kirjaan ja ihmetellyt miksi ne ovat kiellettyjä.

Sodan jälkeen Suomeen asetettiin Valvontakomissio valvomaan rauhan ehtojen täyttämistä. Valvontakomissio, oli käytännössä Neuvostoliiton elin ja se määräsi mm. luovutettavaksi kaikki kartat, jotka olivat Suomen rauhassa Neuvostoliiton puolelle jääneistä alueista.  Kuitenkin näitä karttoja oli kulkeutunut sotilaiden mukana sotamuistoina sekä jäänyt mm. tahattomasti Sota-arkiston

kätköihin.  Pitkään ne olivat salaisia, mutta  nyttemin ne ovat tulleet julkisiksi.

Kartat ovat kuitenkin sota-ajalta tai ennen sitä, joten niillä on merkitystä lähinnä historiallisesti.  Itse tutkin niitä kurssi-iltojen jälkeen, pystyäkseni paremmin hahmottamaan illan aikana kuultuja sotapäiväkirjoja. Jos Kielletyt kartat kiinnostavat esim. oman suvun karjalaisuuden kautta, niin niitä löytyy kustantajalta Atlas Art'lta .

Sotahistoriakurssin innoittama etsin alueelta kirjoitettuja kirjoja ja löysinkin tämä Lahja Sarkkisen Sota, Rauha ja Rakkaat - teoksen (Kustannusosakeyhtiö Hai). 

Kirja on koostettu pääasiassa Lahja Sarkkisen äidin ja isän talvi- ja jatkosodan aikaisista kirjeistä sekä isän jatkosodan aikaan pitämästä päiväkirjasta.  Itselleni mielenkiintoiseksi sen tekee paikallisuus ja aitous. On hämmästyttävää lukea, miten nuori mies kantaa huolta pienestä perheestään ja miten ikävä hänellä jatkuvasti on omaan kotiin. Postin lähettämisestä ja saamisesta tuli merkittävä osa elämää.

Sotahistorian kurssilla on paljon käsitelty partisaanien tuhoja ja sitä, mikä tarkoitus niillä on ollut.  Yksi merkittävä syy partisaanien toiminnalle on ollut pakokauhun aikaansaaminen kotipaikolla ja siten aiheuttaa juuri huolta ja murhetta taisteleville sotilaille.  Kirjassa tätä ei ole mitenkään korostettu, lähinnä todettu se yhtenä osana sodan aikaiseen elämään. Myöskään mitään "kauhujuttuja" ei kirjasta löydy. Se on kirja sodasta, rauhasta ja rakkaudesta nimensä mukaisesti.