Viipurin reissu kasassa

Olen tässä yrittänyt miettiä, että mikä oli huonointa Viipurin reissussamme.  Ehkä pitkältä tuntuva paluumatka väsyneenä, ajoimmehan suoraan satamasta kotiin saakka, pysähtyen vain kerran pissille ja veden tankkaukseen jättäessämme Tytön ja Vävyn kotiinsa ja jatkoimme matkaa omalla autolla.

Automatka sujui kyllä tosi nopeasti, ehkä laivamatka palatessa ei enää ollut niin kiehtova, koska liikuimme samoja reittejä ja odotimme vain milloin olisimme satamassa ja pääsisimme kotimatkalle, koska ilta oli jo pitkällä.

Mutta silti nautin myös paluumatkasta laivassa.  Ruoka oli hyvää ja oli kiva olla porukalla liikkeellä.  Juttuseuraa riitti.  Ehdottomasti suosittelen varaamaan ruokailut laivaan mennen tullen jo etukäteen.  Sitten ei tarvitse enää miettiä asiaa ja ruokailu rytmittää ja antaa vaihtelua matkustamiselle.  Laivassa oli myös ohjelmaa ja yhdessä kabinetissa myös seurapelejä pelattavaksi.  Itse ottaisin seuraavalle reissulle mukaan käsityön, nyt jätin sen pois, kun arvelin olevani lomalla.

Seuraavalle kerralle varaisin myös etukäteen kaupunkikiertoajelun sekä mahdollisesti myös Monrepos' puistoon opastetun kierroksen. Kävisin myös Viipurin linnassa ja tutustuisin näyttelyihin.  Myös Eremitaasilla on sivupisteensä Viipurissa.  Varaisin aikaa myös kahviloissa istumiseen sekä pikku kivijalkakauppojen tutkimiseen.

Eniten harmittelen reissun osalta sitä, että vaikka olimme siellä ns. kahden päivän eli yhden yön reissulla, niin aikaa oli liian vähän.  Seuraavalla kerralla varaisin kolmen päivän eli kahden yön viisumivapaan risteilyn.  Junallakin Viipuriin pääsisi, mutta silloin tarvittaisiin oma viisumi, joka nostaa hintaa noin 70 euroa.

Seuraavalla matkalla jättäisin myös Miehen kotiin.  Hän ei tykkää kävellä pitkiä matkoja eikä ymmärrä kaupoissa kiertelemistä.  Lähtisiköhän Vävyn äiti ensi kesänä kanssani kolmen päivän reissulle?  Ei tarvitsisi sitten eläinten hoitajaakaan kysellä, nuorisollakin taitaa olla ensi kesäksi jo muita suunnitelmia.

Tärkeimmät matkatavarat reissulle on kunnon kengät mukulakivikaduilla kävelyä varten, käsidesi, passi ja vettä sekä tietenkin käteistä euroina ja ruplina.  Nyt vaihdoimme Miehen kanssa kumpikin 50 euroa rupliksi ja lisäksi oli euroja.  Hyvinhän noi riitti.  Omat lääkkeeni piti tietenkin myös ottaa mukaan, itse otin täydet liuskat ja tulostin oma kanta-palvelusta sähköiset reseptit tullia varten. Mitään ongelmia ei ollut senkään suhteen.