Uutisissa ja lehdissä on peloteltu mansikoiden loppumisella ja tämä on näkynyt nyt myös mansikoiden hinnoissa. Tänään täällä meillä paikallisen mansikanviljelijän kojulla oli ruuhkaa. Villin lännen meininki valtasi paikan, kun viljelijän auto ajoi paikalle täydellä mansikkalastilla. Sain minäkin sielä ensimmäiset ja viimeiset säilöntään tarkoitetut mansikkalaatikot hankittua, vaikka hinta olikin törkeän korkea, 35 euroa/laatikko. Joskus olen pakastanut jopa viisikin laatikollista talven varalle, nyt riitti kaksi laatikollista sekä pakastukseen että syömiseen. Tänään tulikin sekä Pojan perhe takaisin mökille että Tyttö ja Vävy yökylään. Perkasimme mansikat porukalla, söimme niitä reilusti ja loput pakastimme. Mansikkakakkukin tehtiin Koiran syntymäpäivän kunniaksi, vaikka Koira ei sitä saanutkaan maistaa. Kakun koristelu on Miniän käsialaa, lisähöysteenä muutama lakkakin. Pikku Prinsessakin tykkäsi.
Miniä ja Poika keräsivät aivan pihapiiristä mustikoita. Tekivät tarkkaa työtä, roskia eivät keränneet ja pikku kannatkin nyppivät pois. Mustikoita ei ainakaan meidän tontilla ole tänä vuonna viime vuotista määrää. Osa on kyllä isoja, mutta niitä on vähemmän. Onneksi niitä saa poimittua ihan läheltä ja ovat varmasti saasteettomia. Kelpaa niitä sitten talvella nauttia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti