lauantai 19. joulukuuta 2015

Kiirettä, muistettavaa



Ajatukset jo ensi viikossa, riittääkö ruokahankinnat jo, olenko muistanut niitä, joita halusin tai piti muistaa.  Siivosin ja tein muistilistoja, hoidin asioita kaupungilla. Kävin välillä uudistetussa kirjastossamme rauhoittumassa.  Luin lehtiä uudessa lukusalissa nojatuolissa istuen, lainasin kirjoja. Kävin hoitamassa ystäväni anopille kukkatilauksen ja hankkimassa kinkun.
Niin paljon, kun odotankin joulua ja läheisten läsnäoloa, nautin myös pyhien jälkeisestä arjesta, jolloin olemme vain me kaksi ja koirat ja kissat.  Koiraherra jäänee luoksemme ainakin vuodenvaihteen yli, koska on arka koville rakettiäänille, joita meillä ei kuulu mistään.  Pikkukissalla on maanantaina eläinlääkäriaika kastraatiota varten.  Pikkukissa on jo nyt osoittanut aikuistumisen merkkejä ja kun vanhempikin Kissa on operaation käynyt läpi, niin tasavertaisuuden vuoksi Pikkukissakin käy.
Poikakissoilla operaatio on pieni ja helppo, sanoi eläinlääkäri.  Toivotaan, että kaikki menee hyvin.
  

 


2 kommenttia:

  1. Minäkin olen listojen kirjoittaja-tyyppiä.Tänään iso stressi tipahti harteiltani, kun saime joululahjat hankittua.Ostamme lahjat vain omille ja kummilapsille sekä pienet viemiset vanhemmillemme,mutta on niissä joka kerta etsiminen.Nyt kun vielä saisi siivottua niin sitten voisi keskittyä koristeluun,leipomiseen ja muuhun mukavaan;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, vaikka vain yhdet lahjat ostas lapsille ja heidän puolisoilleen ja vanhemmillemme, niin niistäkin kertyy jo mietittävää. Tsemmiä joulusiivoukseen.

      Poista