Pääsiäinen alkaa jo olla lopuillaan javieraat lähteneet. Nyt kun muutaman päivän aikana kaikki kolme lasta vierailivat, niin on hauska huomata, miten erilaisia he ovat, vaikka lähtökohdat ovat olleet samat.
Eniten Mummo tietenkin ilahtui pikku Prinsessan vierailusta, hän kun oli taas kehittynyt ihan valtavasti. Onneksi saan aina välillä olla hänenkin touhuissaan mukana; syöttää ja vaihtaa vaippaa, leikkiä ja nukuttaa. Pienet sormet tutkivat kaikkea uutta mielenkiinnolla. Mummon kirpparilta löytämä Muumi-soittorasia herätti ensin suurta kunnioitusta, mutta sitten pienet sormet alkoivat tutkia rasiaa tarkemmin ja musiikki sai jalat heilumaan. Muitakin ilahduttavia asioita on paljon. Poika näytti löytäneen tasapainon harrastusten ja lapsiperheen arkeen, ainakaan ei vaikuttanut enää niin stressaantuneelta. Miniä kiinnostui virkkaamisesta ja opetteli kouluvuosien jälkeen sitä uudelleen. Tyttö ilahdutti ihanalla tuliaisella, suussa sulavalla juustokakulla. Vävyn mutkaton suhtautuminen meihin appivanhempiin, on sekin ilon aihe. Kuopus on ahkeroinut opinnoissaan ja valmistuminen lähestyy. Kuopuksen yleistieto hämmästyttää aina vaan, hänestä saa kelpo vastuksen Trivial pelissä. Kaiken kaikkiaan olen tavattoman ylpeä ja onnellinen kaikista lapsistani, Miniästä ja Vävystä sekä pikku Prinsessasta. Aina sitä ei muista iloita, vaikka nämä ovat asioita, joita ei rahalla saa. Arkeen palaaminenkaan ei harmita, Mummo nimittäin sai kutsun lähteä mukaan ja nauttia pikku Prinsessan seurasta vielä viikon. Sen jälkeen kotiimme muuttaa Miniän koira, joka jo joulun aikaan ilahdutti läsnäolollaan. Koirakin saa kaipaamansa tutun kaverin juoksuleikkeihin mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti