Pääsiäisen ilon pisaroita

Pääsiäisen kaunis sää sai Pikkukissankin istahtamaan rappusille auringon lämpöön. 

Niin pieni ja suloinen.

Tämän pääsiäisen uusi tuttavuus minulle oli keltainen hyasintti.

Ehdottomasti jatkossakin ostan.

Tein ensimmäisen kerran gluteenitonta ja laktoositonta rahkapiirakkaa.

Isälleni viemiseksi.  Onnistui ja maistui.

Ilahduin kun sain Tytön aran, pienen kissan syliini ja silitettäväksi.

Pitkäperjantaihin mahtui iloisia leikkihetkiä Pikku Prinssin kanssa.

Lauantaina ajelimme aurinkoisessa säässä ja tunnelmissa.

260 km meitä etelämpänä oli lunta jo vähemmän kuin meillä.

Koira väsyi reissaamiseen ja nukkui paluumatkan.

Iso täysikuu loisti kotitietä ajaessamme.

Pari oksaa kotiseudulta mukanani.

Sunnuntaina oli meidän perheen perinteisen pääsiäisruuan vuoro.

Ensimmäinen kevään merkki.  Kissa ulkoili terassilla.

Mies sai tehtyä loput pöllit polttopuiksi ennenkuin sulava lumi olisi ne kastellut.

Aurinkoa, lintujen sirkutusta, vesi tippuu räystäiltä.

Prinsessan pupukuvia what's upissa ja pikku Prinssin kyläilyä.

Pääsiäispäivän ihanaa tunnelmaa.

Pikku Prinssikin pääsi jäälle kävelemään. Suunta eteenpäin ja kiireellä.

Puuceen katto kestänee tämän talven lumikuorman.

Pääsiäismaantain iltapäivä muutti sään ja kevään tulo siirtyy tulevaisuuteen.

Lunta on tullut taas reilusti lisää ja edelleenkin sataa.

Linnuille maistuu Tintin rasvasiemenseos edelleenkin,

talviruokinta jatkunee vielä pitkään.

Onneksi pääsiäiseen mahtui monta ilon pisaraa ja jaksaa taas tätä kurjaa lumisadetta.