Stressaava Koiramme

Viikko sitten kirjoitin meidän potilaasta.

Viikon antibioottikuuri on nyt ohitse ja jälkitarkastuksessa käyty.

Lääkekuuria jatkettiin vielä kolme päivää,  vaikka rauhanen oli jo pienentynyt, mutta oli vielä kova.
Suihkutellakin pitäisi päivittäin lämpimällä vedellä.

Itse lähden tänään kohti Helsinkiä ja Miehelle jää nyt hoitaminen.

Koira stressaa kaikista muutoksista, pienistäkin,

joten stressaa siitäkin, kun olen poissa, vaikka saakin olla kotona Miehen hoidossa,

mutta kun joutuu olemaan päivisin pitempään yksin kotona,

tai siis kissojen kanssa.

Joskus Koira reagoi poissaolooni olemalla syömättä.

Yleisin reagointitapa on kuitenkin herkkävatsaisuus.

Tästä löysävatsaisuudesta varmaan johtui tuokin anaalirauhasen tulehdus,

se ei ollut tyhjentynyt itsestään normaalisti.

Kaikki pitäisi pyöriä samalla tutulta rutiinilla,

ulkoilut, läsnäolijat ja ruoka.

Pikku Prinssin ja Prinsessan vierailutkin ovat stressaavia,

koska heitä pitää aina paimentaa. Samoin Kuopusta.

Kuopus on kyllä perheestämme pisin, vaikka onkin kuopus,

joten jostain syystä Koira vaistoaa, että hän on nuorin.

Vierailujen jälkeen siis meillä nukkuvat pitkiä päiväunia sekä

mummo että eläimet.

Silti me kaikki odotamme kovasti vierailuja ja ilahdumme niistä, Koirakin.