Kun sain Atena kustannukselta tämän kirjan, maltoin tuskin heittää takin pois päältä, kun jo avasin paketin. Luin siis kirjan jo kauan sitten, mutta en ole oikein saanut ajatuksiani
sen suhteen kootuksi kunnolla aiemmin.
"Kukkaron kuningatar näyttää tien säätämisestä säästämiseen ja
auttaa löytämään taloudellisen mielenrauhan."
Ehkäpä tuo ylläoleva lainaus kustantajan sivuilta kuvaa parhaiten kirjaa.
Lukiessani kirjaa, odotin koko ajan, että milloin ne konkreettiset vinkit oikein alkavat eli kun teet näin ja näin säästösi kasvavat. Tuntui, että koko ajan vain käytiin läpi omaa nykyistä tilannetta ja miten siihen on päätynyt. Mutta siinähän se asian ydin olikin.
Ymmärtää oma rahan käyttö ja mikä itselle on tarpeeksi.
Kirjassa kerrottiin myös mm taloudellisesta lukutaidosta ja miten sen tasot vaihtelivat eri maissa.
Itse sain kaikki tehtävät oikein ja ihmettelin, että miten kukaan voi tässä epäonnistua. Mutta teetettyäni tätä lähipiirissäni, huomasin, ettei nämä asiat olekaan ihan niin yksinkertaisia kaikille, minä nyt vaan satun olemaan koulutukseltani ja työkokemukseltani näistä tietoinen.
Löysinkö sitten oman sisäisen kukkaron kuningattareni?
Löysin, olen löytänyt sen käytännön ja kantapään kautta.
Toivoisin kuitenkin, että moni nuorempi lukisi tämän, jottei tarvitsisi kaikkea oppia vasta sitten,
kun on pakko. Oletteko muuten laskeneet, kuinka paljon olette elämänne aikana ansainneet ja saaneet rahaa? Entäs mitä siitä on nyt jäljellä?
Oletteko myös laskeneet, paljonko työssä käyntinne maksaa?
Paljon on todellinen tuntipalkkanne?
Entä mikä on teille tarpeeksi?
Jenni Selosmaa Kukkaron Kuningatar, 2017
Kahdeksan askelta taloudelliseen hyvinvointiin
On tosiaan hyvä huomata asioiden tarve ja asian haluamisen ero. Hyviä ohjeita!
VastaaPoistaOli kyllä ihan hyviä ohjeita. Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaKirja kuulostaa niin mielenkiintoiselta, että piti heti varata se kirjastosta. :)
VastaaPoistaKiva juttu.
PoistaMinä en ole laskenut koskaan, mitä olen tienannut tai mitä säästänyt.
VastaaPoistaSen verran pitää jemmassa olla rahaa, että on ns. pahanpäivän varalle.
Meillä meni pesukone tässä jokin aikaa sitten, oli kiva kun oli tuollaista rahaa säästössä.
Tuollainen "pahan päivän vara" on hyvä juttu ja se pitäis olla kyllä kaikilla. Edes pieni.
PoistaVarteenotettavia vinkkejä. Olen mielestäni nuukuuden mestari, mutta repsahduksiakin sattuu. Joskus uskottelen itselleni halun tarpeeksi. Matkojen kohdalla aina. Mielekästä tulevaa viikkoa ja mukavaa sunnuntaita.
VastaaPoistaKaikilta löytyy varmasti jotain "paheita" joihin tulee tuhlattua.
PoistaOlen oppinut jo äidinmaidossa tarkan talouden eli pennin venyttämisen. Osaan myös käyttää rahaa, mutta mielestäni viisaasti, koska hyvästä kannattaa maksaa. Lapsena opin, että mitään ei osteta velaksi,no, asunto oli pakko. Opin säästämään ja sitten ostamaan. Kauppias hämmentyi kun ostin puhelimen käteisellä, oli kuulemma peräti harvinaista.
VastaaPoistaNykyään tuntuu, että on enemmänkin sääntö kuin poikkeus ostaa osamaksulla.
PoistaTämä kuulostaa hyvältä kirjalta! Itse olen välillä vähän turhan höveli rahankäytön suhteen. Pyrin elämään säästeliäästi, mutta sitten joskus repsahdan ja ostan jotain liian kallista, mitä en oikeastaan edes tarvitsisi. Mutta toisaalta, eihän tämä yhteiskuntakaan niin pyöri, että kaikki vaan säästävät eikä kukaan kuluta :)
VastaaPoistaNiinpä;)
PoistaTaidan olla oman kukkaroni kuningatar ainakin siinä suhteessa, että eletään tulojen mukaan, vaikka nuukia ei ollakaan. Totta on, että monella olisi hieman ajateltavaa, mihin rahaa haaskaa. Mukavaa viikkoa tv Liisa
VastaaPoistaKiitos, mukavaa viikkoa sinullekin.
Poistaluin tämän juuri, ja oli ihan silmiä avaava näkökulma aiheeseen.
VastaaPoistaVirkistävää sekin, ettei heti kättelyssä vyörytetty niskoille sitä perinteistä "säästä kilpailuttamalla puhelinliittymäsi ja tuo eväät kotoa" - tämän kirjan tahdissa piti ihan oikeasti miettiä suhdettaan rahaan. Ei ehkä niinkään säästämiseen.
Todellakin joutui miettimään omaa suhdettaan rahaan ja mihin sitä haluaa kuluttaa.
Poista