Eilisiltana tuli Tytön ja Vävyn luo yöksi, kun vihdoin pääsin junalla. Juna lähti nimittäin yli tunti myöhässä teknisen vian takia ja myöhästyi vielä matkalla lisää. Oli melko kylmä odottaa junaa asemalla, kun ei uskaltanut lähteä sisälle lämmittelemäänkään, koska junan myöhästymisestä ilmoitettiin aina 3-8 minutin välein. Junassa sitten kuulutettiin, että voi anoa hyvitystä, koska juna myöhästyi yli tunnin. Hyvitys olisi 25 % lipun hinnasta ja kun minulla oli säästölippu vajaat 25 euroa, niin hyvityskään ei kovin suuri ole, reilut kuusi euroa. Ei korvaa sitä seisoskelua ja kylmettymistä mitenkään.
Aamulla heräsin rauhallisesti, kissat kaverina. Aamupalallekin ne tulivat seuraksi. Tytön kanssa käytiin päivällä syömässä kreikkalaista ruokaa ja iltapäivällä kävin hammaslääkärissä tarkistuksessa. Ei reikiä ja punajäkäläkin oli parempana kuin vuosi sitten.
Kaupungissa kun kerran olin, kävin ostamassa täytevanua ja ompelulankaa Eurokankaasta.
Kotipuoleen oli tullut jo kelirikkokausi. Viimeiset viisi kilometriä on meille hiekkatietä ja lumi oli aurinkoisilta kohdilta jo sulanut siitäkin ja muutamassa kohdassa tie oli pehminnyt. Meidän tiemme oli sitten pehminnyt todella paljon, mutta pääsin kuitenkin vielä pihaan saakka. Aina keväisin olemme jonkin aikaa kelirikon takia joutuneet jättämään autot päätien varteen ja kävelemään loppumatkan. Kauppakassien kantaminen on silloin kyllä aika raskasta.
Toin paluumatkalla Koiraherran joksikin aikaa luoksemme pitkästä aikaa. Koirat ovat hieman kyräilleet toisiaan, mutta pääasiassa hyvin on ilta mennyt. Kissa ei välitä Koiraherrasta eikä se Kissasta, mutta Pikkukissa on utelias, että mikä koira tuo on. Kyllähän ne joulun aikaan olivat viimeksi tekemisissä, muttei Pikkukissa taida enää sitä muistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti