Tällä erää viimeiset villasukat, koska enää ei löydy sukkalankoja. Nyt pitäisi työstää kaikki epämääräiset isot kartiot ohuen ohutta lankaa pois, kun vain nyt keksisi mitä niistä tekisi. Lankalaihis on siis kiitettävästi edennyt, ompeleminen ei ole vielä oikein päässyt alkuunkaan. Kun oli kovat pakkaset, niin ei tehnyt mieli ommella, nyt taas tuo viemärin jäätyminen vie ajatukset niin, ettei pysty oikein keskittymään uuden aloittamiseen. Tänään kuului vessasta jysähdys ja todennäköisesti nyt viemäriputki halkesi. En oikein tiedä itkeäkö vai nauraa. Miksi joskus ei voisi olla kaikki kunnossa edes vähän aikaa? Nyt kun vihdoin saimme tämän varsinaiseksi asunnoksi, niin olisi ollut kiva hengähtää vähän aikaa. Ainut onni lienee nyt siinä, ettei Miehen entistä kotitaloa ole myyty vaan voimme muuttaa sinne taas evakkoon. Kissoja ei sinne voi viedä, niitä pitää käydä sitten täällä hoitamassa lähes päivittäin ja samalla lämmittämässä taloa. Olo on nyt aika turta, turhautunut, väsynyt ja haluton. Kaikki into on poissa. Tekisi mieli vaan käpertyä sänkyyn ja unohtaa kaikki muu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti