Jotain tänäänkin

Olen niin väsynyt, turhautunut ja katkeroitunut. Väsynyt siihen, että kotityöt jäävät aina lopulta minulle.  Kun en jakasa siivota, niin ei sitä tee kukaan mukaan.  Näin on ollut aina ennenkin ja niin on nytkin. Ja kun on sotkuista, niin mielikin on sotkuinen ja rauhaton.  Yritän vähentää tavaraa tuloksetta, aina sitä vaan tulee lisää.  Koko ajan on tunne, että pitäisi siivota, mutta kun ei jaksa.
Olen turhautunut siihen, etten saa mitään aikaiseksi. Yritän kuntoutua ja aloittaa uusia juttuja.  Mutta niitäkään en saa lopulta tehtyä.  Olen katkeroitunut, miksi juuri minä, miksi minulle käy näin, miksi muut onnistuvat elämässään ja menevät eteenpäin.
Ja ehkä eniten, olen väsynyt siihen, että olen niin yksin.  Tiedän, että osasyy on minussa itsessäni, en jaksa pitää yhteyttä.  Mutta osasyy on myös tässä paikkakunnan vaihdoksessa, paikkakunnan, josta en tunne  ketään.  En voi kävellä kaupungilla, pysähtyä juttelemaan tuttujen kanssa, vaihtamaan kuulumisia.  En voi soittaa kaverille, että tavattaisiinko kahvilla.  Ei ole ketään kelle kertoa murheista, iloista, suruista.  On muutamia ystäviä, joille ennen pystyin kertomaan, nyt he ovat liukuneet pois elämästäni.  Onko syy sairasteluissani, olenko rasittanut heitä liikaa vai ovatko he muuten vaan itse kiireisiä, onko elämämme erkaantuneet niin paljon?
Olkoon syy mikä tahansa, niin pahalta se tuntuu.
Oletteko joskus menneet johonkin tilaisuuteen, jossa jotain pitää tehdä parin kanssa ja huomanneet, että olette ainut jolla ei ole paria?  Yritätte siinä sitten olla niinkuin ette välittäisi ja teette ohjeen mukaan kuten parhaiten yksin pystytte.  Näin käy, kun ei tunne ketään edes vesijumpasta.
Olen yrittänyt etsiä täältä jotain vapaaehtoistyötä, mutta sitäkään ei tunnu löytyvän kuin maahanmuuttajien auttajana ja siihen en koe sopivani.
Tiedän, että kunhan saan jonain päivänä siivottua, keitettyä kahvit ja ulkoiltua Koiran kanssa, nautin taas tästä paikasta ja rauhallisuudesta.  Mutta jos tämän paikan saisi siirrettyä 100 km etelämmäksi, niin en aikailisi, vaan toimisin.