Iloinen jälleen näkeminen

Meidän lähin naapuri on kesämökki, jonka omistajat käyvät siellä harvakseltaan, kesäisinkin. Viime kesänä heidän koiransa tuli meidän Koiraamme tervehtimään ja sen jälkeen aina, kun tulivat mökille, kuului meidän oven takaa uikutus ja laskimme sitten Koiramme tervehtimään kaveriaan.
Nyt talviaikaan naapurimme eivät ole käyneet ollenkaan mökillään, ei sinne ole edes tietä aurattu. 
Tänä aamuna Koiramme oli levoton sisällä, kiersi ikkunasta ikkunaan ja sitten alkoi haukahdella.  Luulin hänen haukkuvan Kissallemme ja komensin hiljenemään.  Silloin kuulin vienoa uikutusta ulkoa.  Ihmettelin ensin, mutta Koiramme iloisesta hyppelystä tajusin, että naapurikoirahan se siellä on tullut mökille ja muisti tulla tervehtimään Koiraamme.  Mökkinaapurikin näkyi tien päässä tulevan pihaamme ja kertoi, että heti kun he kääntyivät mökkitielle, koira tajusi minne ollaan menossa ja irtipäästyään lähti meille.  Iloinen jälleen näkeminen oli molemmin puolista.

Eilisiltana Koiran kaveriksi kelpasi Kissammekin, vaikka vähän taitaa Koiraa nolottaa.