Kun Koiraherra pääsi takaisin tänne maalle, niin riemulla ei ollut rajoja. Autosta päästyään se juoksi muutaman kerran talon ympäri, haukkui ja hyppi ja sitten taas juoksi. Tänään aamulenkillä iloinen meno jatkui. Oma Koira katsoi vähän kummeksuen tuota riehumista, ajatellen varmaankin, että mitä siinä riehut, kyllä täällä saa joka päivä juosta ihan niin paljon kun jaksaa.
Eilen illalla Koiraherra oli onnellinen, kun sai nukahtaa sängyn päälle ja kukaan ei käskenyt alas.Kun kävimme nukkumaan, niin myös Koira hyppäsi tapansa mukaan jalkopäähän. Mies kysyi minulta, että saitko peittoa tarpeeksi. En raaskinut pyytää koiria siirtymään, vaan pujottelin jalat peiton alle. Onneksi oli lämmintä, kun illalla pidimme takassa tulta. Heinäkuussa! Ei koirat pitkään sängyssä viihtyneet, kuuma niillä taisi olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti