Rajojemme vartijat

Tänä aamuna teimme vähän pitemmän aamulenkin.  Koira saa juosta vapaasti maantielle saakka, silti se ottaa kiinni vapaana roikkuvasta flexistä ja juoksee se hampaissaan. Luuleekohan se taluttavansa minua? Maantiellä laitoin Koiran kiinni ja hyvä niin, parin kilometrin päässä oleva naapuri kävi hakemassa autolla päivälehteään, Koira haukkui  vimmatusti, eihän se raukka ole taas pitkään aikaan nähnyt muita kuin meidät ja  omat automme.
Maantie loppuu pian rantaan, vain yhdet moottorikelkan jäljet meni jäälle, liekö rajavartijat ajelleet kierroksellaan.  Nykyisin Rajavartioston autokin liikkuu useammin tiellämme, ovat varmaankin tiukentaneet vartiointia.  Silti olisi turvallisempaa, jos kuvassa näkyvä meidän lähinaapurimme, entinen rajavartiosto olisi miehitetty.  Nyt se seisoo tyhjillään ja rappeutuu.  Olisihan se turvallisempaa, jos metsän takaa pilkottaisi valot ja tietäsi että joku oikeasti valvoo aluettamme.
Muuten vastasataneen lumen joukosta huomasimme vain useat jäniksen jäljet ja yhdet isommat jäljet, jotka rannalta menivät läheiseen metsään. Ilves lienee ollut ruuanhakumatkalla.