Tänään käytiin pilkkiretkellä. Onneksi lähilammille oli metsäautotiet aurattu. Ei tarvinnut pitkää matkaa hangessa tarpoa. Sää ei ollut paras mahdollinen, kun aurinko ei paistanut, muttei onneksi pakkastakaan ollut. Tarkeni hyvin. Koira oli innolla mukana, aluksi vahti eväsreppua, sitten pilkkiä. 
Ja vaikka välillä tuntui, ettei tässä lammessa taida olla yhtään kalaa, niin Mummo sai kun saikin porukan ensimmäisen ja ainoan kalan. Ja sekös Vävyä harmitti.
Koira haisteli kalaa, välillä pelkäsi, välillä taas oli utelias, kaivoi lunta kalan ympäriltä aivankuin olisi kaivanut väylää takaisin pilkkireikään.
Näimme matkalla paljon hirvien jälkiä, varmaan joku isompi lauma oli kulkenut pitkin tietä ja tullut lammen rantaan. Koirakin nuuski hajuja ja kävi välillä tutkimassa jälkiä. Olimme jäällä reilut pari tuntia ja tulimme sitten omaan grillikotaan makkaran paistoon.Koira oli siinä vaiheessa jo aivan väsynyt. Nukkui Tytön ja Vävyn välissä penkillä, pää Tytön sylissä.
Makkarakaan ei niin paljoa kiinnostanut, että olisi paikaltaan noussut. Nyt nukkuu sohvalla. Uudet hajut ja paikat väsyttivät nuorimmaisen.
Viikolla neulomani istuinalusetkin tuli testattua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti