Vuonna 2016

Niin se vaan tämäkin vuosi on kohta loppu.

Päällimäisenä ajatuksena on ollut omien tavoitteiden noudattaminen.

Aivan kaikessa en ole onnistunut, yrittänyt kuitenkin.

Painoani sain hyvinkin laskettua ja samoin verensokeriarvot paranivat.

Itsestäni huolehtimista, hemmottelua, arvostamista, sitä en ole oppinut.

Tavoitteenani oli myöskin säästäminen ja sain aloitettua säännöllisen säästämisen, pienellä summalla, mutta kuitenkin.  Olen myös oppinut käyttämään ensin jo varastossa olevia tarvikkeita, enkä hanki heti uutta vaan ostamisen ilosta tai "kun halvalla saa".

Lankavarastot sain kulutettua lähes loppuun, kangasvarastoissa on vielä tekemistä.

Askartelutarvikkeitakin olen jemmannut ihan liikaa, mutta eiköhän nekin vähitellen vähene.

Ensi vuosi alkaa ikävien muutosten myötä meille kakkostyypin diabeetikoille.

Lääkekorvaukset pienenevät ja alkuvuodesta menee rahaa runsaasti, onneksi se sitten lääkekaton täyttyessä helpottaa.  Välillä olen jopa miettinyt, että pitäisikö minun hyväksyä insuliinin käytön aloittaminen, jotta saisin lääkkeet erityiskorvattavina.  Olen vastustanut insuliiniin siirtymistä, koska se on sitten se viimeinen mahdollisuus.  Nykyiset uudet lääkkeeni ovat auttaneet alentamaan arvoja, mutta ovat todella kalliita.  Olen pohtinut, että onkohan tässä uudistuksessa ajateltu ihan loppuun asti tuota muutosta.  Kuinka moni jättää jatkossa arvokkaammat lääkkeet ostamatta, koska ei alkuvuodesta ole varaa niitä maksaa.  Seurauksena tästä voi olla monet pahemmat lisätaudit, diabeetikolla pahimmassa tapauksessa näön menetys ja raajojen amputointi, muista puhumattakaan.

Kunpa tuota lääkekaton kerryttämistä voisi jotenkin jakaa eri kuukausille.

Ensi vuodelle olen ilmoittautunut Vuosi Väriterapiaa haasteeseen. 

Ehkä sitä kautta saan jotain uutta mielenkiintoa käsityöharrastukseen.

Edelleenkin yritän käyttää entisiä tarvikkeita niin pitkälle kuin mahdollista ja rajoittaa kaiken muunkin tavaran hankkimista.

Ensi vuosi tuo myös ihania asioita elämääni.  Toinen lapsenlapseni, pikku Prinssi,

syntyy alkuvuodesta.  

Itselleni ja kaikille lukijoilleni toivon ensi vuodellekin terveyttä, iloa ja läheisten läsnäoloa.

Tavoitteiden toteutuminen marraskuussa 2016

Sukkia on valmistunut viime aikoina tiheään tahtiin.  Tätä menoa olen vuoden loppuun mennessä kuluttanut kaikki sukkalangat, jos ei vaan uusia tule ostettua.  Nämä jämälankasukat tein itselleni, koko 38, Novitan 7 veljestä kampanjalankoja.

Mitähän sitä kertoisi muista tavoitteista? Tavoite 1 eli elintapojeni parantamiseen pitäisi panostaa jatkossakin vähän paremmin.  Tavoite -12 kg tuli täyteen, toivottavasti ei joulukuussa tule takapakkia.

Paastoverensokerikin oli aamulla 6,6 eli ihan ok minun aikaisempiin arvoihin verrattaessa.

Silti, marraskuussa on syöty joulutorttuja, joulusuklaita ja herkuteltu vähän liikaa muutenkin. Olen sitten huonolla omalla tunnolla karsinut toisena päivänä syömisiä. Se ei ole hyvä tapa se.  Pitäisi tarkemmin pitää kunnollinen ruokailurytmi, jotta nälkäisenä ei tulisi sitten ahdettua sitä mitä jääkaapista löytyy nopeesti.  

Korjattavaa siis löytyy edelleenkin.

Säästötavoite eli tavoite 2 on pikkuhiljaa iskostunut mieleeni.  50 euroa menee kuukausittain "maltilliseen" rahastoon säästöön ja olen onnistunut karsimaan turhia ostoksia.

Tässäkin kuussa olen monta askartelua tehnyt vain niistä tarvikkeista mitä kotoa löytyy enkä ole ostanut uusia.   Toisaalta tässä kuussa olen jo ostellut joululahjoja, joten rahaakin on mennyt. Silti plussalla pysytty.

Ylläolevat sukat, kokoa 46, lankana kerän loppuja 7 veljestä kampanjalankoja.

Nämäkin vihreäsävyiset ovat kokoa 46, langat 7 veljestä, ostettu jo kesällä tarjouksesta.  

Nyt sain aikaiseksi jotain tehdäkin niistä.

Siinäpä se marraskuun lankalaihis tulos eli nettokulutus 450 g/900m.  Ostoina on punainen ja harmaa lanka tonttumyssyihin ja tonttutöppösiin., nekin kulutettu nyt. Ensi vuonna otankin uuden haasteen eli Vuosi väriterapiaa, Sirpukan solmuissa -blogin Miran ideoimana. 

Joulukuu menee varmaan joulutohinoissa eli lankalaihis ja tavoitteet kuitataan nyt loppuun tältä vuodelta. Paljon jäi vielä opettelemista, mutta paljon olen aikaiseksikin saanut.  

Tavoite 2 toteutuminen lokakuu 2016

Eipä ole paljoa sanottavaa säästötavoitteen osalta.  Sain sen 50 euroa säästöön ja selvisin taas kirppisten ja Miehen avulla, mutta kun on pienet tulot, niin myös ne pienet menot rasittavat liikaa.

Tässä kuussa oli kiinteistöveron toinen osa maksussa, samoin sähkömaksu.  Junalippuihinkin meni rahaa kuten myös eläinten ruokaan ja lääkkeisiin eli kaikkeen  mihin yleensäkin.  Kaikki nuo ovat myös tarpeellisia, junaliputkin, jotta pääsen pikku Prinsessaa katsomaan.

Turhaksi tavaraksi voisi luokitella kalliin kalenterin, josta nyt yritänkin päästä eroon.  Kun olin saanut kirppikseltä rahaa, ajattelin ansainneeni jotain itselleni.  Yhdessä blogissa näin ihanan Unelmieni vuosi kalenterin ja tilasinkin sen heti itselleni.  Olen sitä nyt ihaillut tuossa kaapin päällä ja miettinyt, että miksi ihmeessä sen ostin, kun sehän ei edes mahdu mihinkään käyttämiini laukkuihin.  

Kalenteri maksoi 39 euroa ja postikulut 5 euroa, nyt jos joku sen haluaa, niin saa 37 eurolla postikuluineen, laita vaan sähköpostia tulemaan, jos haluat ihanan (minulle liian ison ja kalliin) kalenterin itsellesi edullisemmin.  (Muokattu 12.11. Kalenteri lähti eilen uuteen kotiin, hyvä niin)

Se taas tässä kuussa tuli todetuksi, että kun menotkaan eivät ole suuria ja suurinpaan osaan menoista ei pysty itse vaikuttamaan (laina, verot, sähkö, lääkkeet) niin säästöjen pitää tulla niistä pienistä jutuista.  Ruokakuluja pitää tarkastella tarkemmin, ainakin välttää ostamasta ylimääräistä, eläinten ruokiinkin pitäisi jostain löytää säästöä, mutta se voi kyllä koitua sitten lääkärikuluina.  Koiran vatsa saatiin juuri rauhoitettua ja syö kallista erikoisliikeruokaa eli Royal Canin kuivaruokaa, jota on syönyt ihan pennusta alkaen ja se sopii vatsalle.  Sitä ei oikein uskaltaisi vaihtaa.  No, onhan sitten nuo omat menot.  Mitään turhia ei pitäisi olla.  Toisaalta, mielen virkeyttäkin pitää ajatella ja tekemistä itselle löytää vaikkapa ostamalla sukkalankoja tarjouksesta.  Jokaisella asialla on myös se toinen puoli.  Mites se sanonta menikään, suo siellä, vetelä täällä.

Viikonlopun tapahtumia

Viikonloppuun mahtui monenlaista menoa.  Viikonlopun aikana luontokin tuntui vaihtavan aurinkoisen syyskuun kylmäksi lokakuuksi.  Täällä satoi jo ensimmäiset rakeetkin maahan.

Perjantai-iltana täällä oli paikallinen syystapahtuma Hämärän kaupan ilta, jolloin pääkadun varsi on täynnä erilaisia kojuja ja tapahtumia.  Tilaisuus toimii myös erilaisille järjestöille ja koululuokille varainhankintailtana.

Sää sattui perjantai-iltana olemaan todella kylmä ja sadekuurojakin ropisi.  Ihmisiä riitti silti kadun varsille ihmettelemään ja juttelemaan.  Meidän ostokset koostuivat lähinnä lähikoulun leirikoulun hyväksi ostetuista leivonnaisista ja paikallisen viljelijän porkkanasäkistä.

Tarjolla oli myös kenttätykistä tarjoiltua ruishuttua.  Puuro oli tehnyt hyvin kauppansa ja vaikka ilta oli vasta alussa, niin sain ison kattilan pohjalta viimeisen annoksen.  Mutta oli se kyllä hyvää!

Lauantaina suuntasimmekin sitten tuonne suurempaan kaupunkiin, Mies autoa katsastamaan ja minä terveysmessuille.  Tapasimme Vävyn vanhemmat messujen läheisellä parkkipaikalla.  Miehet lähtivät omille asioilleen ja me messuille heti niiden auettua.  Kiertelimme aikamme erilaisissa pisteissä ja osallistuimme sitten Stressin hallinta luontaisin keinoin -luennolle.

Luento käsitteli pitkäkestoisen stressin syitä, oireita, vaikutuksia ja tietenkin sen hoitokeinoja luontaisin keinoin.  Luennoitsija oli tutkinut paljon asiaa ja kertoikin koko puolitoistatuntisen antaumuksella.  Koska luento liittyi luontaistuotteisiin vilahteli siellä tietenkin loppupuolella myös erilaisia luontaistuotepakkauksia.

Mieleen jäi hautumaan paljon asioita, onneksi otin myös paljon kuvia, jotta niitä voi nyt kotona lukea vielä uudelleenkin.  Tulihan sieltä tietenkin jotain ostettuakin ja maisteltua todella monenlaista.  Nauroimmekin, että kyllä meillä on nyt liukkaasti liikkuvat nivelet ja aivot terävinä, kun niin monia aiheeseen liittyviä tuotteita maisteltiin.  Itse ostin kookosöljyä, oli hyvä tarjous ja pidän kookoksen mausta.  Ostin myös kalaöljykapseleita, koska en syö ollenkaan kalaa ja olen jo pitkään miettinyt, että se puute pitäisi korjata, purkissa on puolen vuoden annos.  Vatsaa täyttämään ostin pellava-psyllium-marjaravintokuiturouhetta, jossa on 51 % kuitua.  Tätä voin laittaa marjojen tai viilin sekaan tuomaan täyttävämpää oloa.  Magnesium-sitraattijuomajauhepussit tuli kaupan päällisenä.  Tarjoukset messuilla olivat hyvät, ostokseni jäivät alle 50 euron.

Messuilla oli todella paljon mielenkiintoisia tuotteita ja asiaa, mutta jossain vaiheessa tuli tietoähky.  Ei enää jaksanut keskittyä.  Miehetkin soittivat ja ilmoittivat auton menneen katsastuksesta läpi ja  kiertäneensä jo kaikki varaosaliikkeet.  Niinpä sitten lähdimmekin yhdessä syömään ennen kotimatkaa.  Oli taas kiva, kun tuli lähdettyä, vaikka rahaa kuluikin, niin sai siitä taas niin paljon mielen virkeyttäkin.

Tavoite 2 toteutuminen syyskuu

Kirppismyynti toisella viikolla oli vain 70 euroa, hyvä tietenkin sekin, mutta kun ensimmäinen viikko oli niin loistava, niin tottakai, sitä oli lievästi pettynyt.  Syynkin tiedän eli olin koko viikon reissussa, joten en voinut käydä viemässä lisää uutta tavaraa paikalleni.  No, olihan tuo sitten aivan hyvä tulos siihen nähden.

Muuten syyskuu ei mennyt tavoite 2 mukaan hyvin.  Sinänsä olen vähentänyt lanka-, kangas- ja puikko-ostoksiani eli en osta enää mitään varastoon vaan vain tiettyä tarvetta varten, mutta johonkin ne rahat edelleen menevät.  

Vakiomenot eli asuntolaina, netti, sähkö, vakuutus, kännykkä yms kulut kyllä tiedän ja ne on mielestäni hallinnassa.  Ainut mitä noista voisi tarkkailla tarkemmin on sähkön kulutus.  Toisaalta olen turhautunut siihen, että vaikka kuinka säästäisi sähkössä, niin ne siirtomaksut ovat niin suuria, ettei sähkön säästöllä tunnu olevan merkitystä sähkölaskuun.  Nettkin eli valokuituyhteys tänne on se mikä on, siihen ei voi vaikuttaa.  Vakuutuskulutkin olen kilpailuttanut ja tarkistanut ja vähentänyt turhat.  Kännykkäkulut 15 euroa + uuden puhelimen kk-maksu alle 7 euroa/kk.
Ruokakulujakin olen pyrkinyt pienentämään tekemällä enemmän ihan perusruokaa; perunoista, juureksista yms sekä jättämällä turhat (kalliimmat) ostokset pois.

Eläinten ruokiin menee tietenkin rahaa.  Niissä on pakko joustaa, koska Koira ainakin on niin herkkävatsainen, että ruokalaadun vaihtaminen aiheuttaa ripulia tai Koira alkaa paastoamaan ja oksentelee ja voi huonosti.  Kissat taas syövät monenlaista kuivamuonaa, mutta märkäruuassa olen myös huomannut, että se parempi ja kalliimpi pitää turkin parempana ja uloste ei haise niin pahalle eli kissatkin voivat siten paremmin.

Mihinkä sitten syyskuussakin kaikki rahat kuluivat?

Sellaisista pienistä summista ne kuluivat.  Kävin kaksi kertaa Helsingissä, toisella pääsin Tytön ja Vävyn kyydillä, toisella junaliput maksoivat 57,90 euroa.  Mutta reissussa kuluu aina rahaa erilailla kuin kotona, nyt laskin, että noin 150 euroa kului noilla kahdella reissulla.  Suurimmaksi osaksi ruokaan eli eväisiin ja "ulkona" syömisiin.  Haluan reissussa ollessani hemmoltella hieman itseäni ja läheisiäni.

Lisäksi 70 euroa kului siihen, että ostin kuohuviinin Bomban reissulle, ostin vetoketjuja, shamppoita ja pesuaineita, lottosinkin.

Todellakin, noilla pienilläkin menoilla kuukauden lopputulos tulee huononemaan aina.

Säästötavoitteestani en luistanut eli 50 euroa meni tavoitesäästämiseen, mutta olen pettynyt, etten pystynyt säästämään enemmän vaikka kirppikseltäkin sain lisätuloja.

 

Syksyn satoa

Säilöin eilen keräämäni jäkälöityneet puunoksat ja kävyt vanhoihin säilykepurkkeihin.  Nämä säilykepurkit olivat ennen kurkkujen ja punajuurten talvisäilöntää varten, nyt kauniiden esineiden.

Vielä jonkin aikaa purkit saavat olla terassilla.  Siirrän ne sitten sisään kunhan saan sisätilat siivottua ja valmistettua syksyyn ja joulun odotukseen.

 En vielä eilen raaskinut heittää noita kukkivia kesäkukkia pois, siinä ne nyt ilahduttavat vielä kotiin tullessa kanervien seurana.  Tänä vuonna en ole vielä ostanut yhtään krysanteemiakaan ulos juuri noiden muiden kukkivien kukkien tähden.  Kanerviakaan en ole ostanut vaan käyttänyt luonnosta löytyviä toteuttaen tavoite 2 toteutumista.

Männyt ovat jotenkin ihanan vihreitä ja oksat kestävät hyvin talvenkin ruukuissa.  Nämä pienet männynalut napsin harventaen tontin runsasta taimikasvua.  Tulipahan samalla hyötyliikuntaa kävellen ja kumarrellen.

Mäntyjen suojista kurkistaa kettu ja tonttu.  Tonttu on kovamuovia ja kulkenut lähes kaksikymmentävuotta mukanani, ostettu aikoinaan ensimmäisiltä puutarhamessuiltani.  Kettu taas on Kuopukselle hankittu.  Kuopus oli pienenä kettufani, oli pehmokettuja, kettukuvia, kettupaitoja ja kettutyynyjä.  Nämä ovat minulle siis muistorikkaita ja saavat vuodesta toiseen olla jossain esillä.

Etuoven rappusille pääsivät liekot ja kanervat ruukkussa. Vaikka talven jälkeen aina odottaa innolla kesää, niin on syksyssäkin oma viehätyksensä.  Ja etenkin vuodenaikojen vaihtumisella.  On siten syytä aina uudistaa ympärillä olevaa ja saada taas piristystä arkeen.  Syksy on kivaa myös siksi, ettei ole kuuma ja itikat ovat poissa.  Ulkonakin jaksaa puuhastella.

Illalla valmistin myös omenakakun.  Ohje on Satulinnan Tuijan sivuilta.  Ennen uunin laittoa oli pakko ottaa kuva, koska kakku oli niin kaunis. Mies totesi, että sinulla meni varmaan paljon aikaa asetellessasi nuo omenat noin tarkasti, jopa vihreät ja punaiset siivut tasapuolisesti.

Tavoite 2 elokuu 2016

Elokuussa oli monenlaista menoa, vieraita kävi, oli sukujuhlat ja Helsingin reissu.  Lisäksi käytiin luostariretkellä ja mieskin lomaili elokuun alussa.  Kuukauden talouden pelasti kuitenkin hyvin sujunut kirppismyynti.  Sieltä käteen jäin reilut 300 euroa. Se antoi vähän enemmän vapautta noissa menoissakin loman aikana. Silti huomasin lomaillessanikin sekä retkillä, etten enää ostellut niinkuin aiemmin.  Tottakai nautin esim. luostariretkellä valmiin noutopöydän antimista, mutta paikallisella huoltoasemalla, jossa se oli alle kymmenen euroa. Tuliaisetkin olivat harkitut ja maltilliset, teetä ja tikkunekkuja.  Ylimääräistä oli pari viinipulloa, mutta en edes muista milloin olisin viimeksi ostanut viiniä ja nuohan ovat Miehen kanssa yhteisiä, nautittavaksi syksyn pimeinä iltoina takkatulen ääressä.  Ainakin toivon niin.  Monet loppuunmynnit, alennusmyynnit, lanka- ja kangastarjoutkset olen välttänyt.  Paljon mukavampi oli antaa siviilipalveluksen koulutusjaksolle lähtevälle Kuopukselle bensarahaa.

Kuukauden säästöksi jäi 92,40 euroa sekä käteinen 21,80 euroa.  Tuosta summasta meni siis rahastotilille 50 euroa.  Siellä onkin nyt jo kivasti 413,28 euroa eli säästöt ovat kasvaneet jo voittoa 13,28 euroa.  Mukavasti puoleen vuoteen.  Pitää kuitenkin muistaa, että tämä on rahasto, joka välillä voi mennä vaikkapa miinuksellekin, kyseessä kuitenkin "maltillinen" eli suuria heilahduksia ei pitäisi olla.  Tärkeintä kuitenkin on, että 50 euron summa menee sinne kuukausittain, ei minulla muuten tilillä säästyisi rahaa, mutta kuin huomaamatta kertyy tuonne rahastoon vuoden aikana ainakin se 600 euroa.  Se on mukava vararahasto. 

Tavoite 2 toteutuminen heinäkuu 2016

Tavoitteen 2 tarkoitus on säästää rahaa, välttää turhia ostoksia ja saada siten kerättyä vähän säästöä 

eli 50 euroa kuukaudessa.

Heinäkuussa tavoite toteutui vaikka pelkäsinkin toista.  OP Mobiilin mukaan tulot-menot olivat heinäkuun osalta 53,94 euroa.  Tähän vaikutti se, että esim Viipurin matka hotelleineen oli jo etukäteen maksettu.  Ruokakuluja oli jakamassa myös lomailevat lapset.  Turhia ostoksia tuli tehtyä vain lomareissulla ja nekin olivat vielä kohtuullisia. Käytimme myös hyödyksemme saamiamme tarjous- ja alennuskuponkeja esim. ruokailuissa ja risteilyllä.

Ensi kuussa onkin sitten tulossa iso kasa laskuja.  Saas nähdä miten silloin käy.

Tavoite 2 kesäkuu 2016

Siinä se nyt sitten on.  Kolmensadan euron säätötavoite puolessa vuodessa.  

Arvokin on tällä hetkellä +2,11 euroa, välillä oli jopa +7 euroa. 

Eihän se säästäminen sujunut niinkuin piti.  Tuhlattu on edelleen pikkuostoihin ja lankojakin hankittu.  Kirjanpitoinnostuskin hiipui muutaman kuukauden jälkeen.  Toisaalta tiedän nyt melko tarkkaan miten menot jakautuvat.  

Ns pakolliset laskut ja lainakulut ovat joka toinen kk noin viisisataa, joka toinen noin 750 euroa (sähkö ja valokuitu joka toinen kk).  Eläimiin menee vajaa 100 euroa/kk ja ruokaan noin 300-500 euroa riippuen ketä on syömässä.  Osaan noista laskuista  myös Mies osallistuu sekä tietenkin ruokakuluihin myös.  Osa taas on omia henkilökohtaisia kuten mm puhelinkulut ja Kuopuksen "elatusmaksut". Kun tulot eivät lisäänny, niin säästöjä pitää löytää, koska näin ei voi mennä jatkuvasti eli "keplotellen".  Olen nyt kuitenkin päättänyt kerätä tuota hätävararahastoa eli säästää edelleen 50 euroa heti eläkkeen tultua tilille.  Sitten loppukuukausi lasketaan senttejä ja palautellaan pulloja ja myydään netissä ja kirpparilla tavaraa.

Tavoite 2 toukokuu

Mitähän tähän nyt sanoisi?

Kun tunne on jo se, että pieleen meni, niin ei sitä tee mieli edes ylös laittaa.

Ehkä paras toteamus tähän on, että selvittiin!

Miten sitten selvisin?  Myymällä tavaroitani, onneksi silloin työssä ollessani tuli hankittua tiettyjä merkkivaatteita, joiden hinta säilyy käytettynäkin, niistä nyt olen luopunut.  Enhän minä kotioloissa tarvitse niin paljoa edes vaatteita ja en ainakaan sellaisia "virkakelpoisia".  Muutama ns. parempi riittää ja loput pitovaatteita arkeen ja luontoympäristöön sopiviksi. Lisäksi olen myynyt muutamia neulomiani juttuja sekä lipputangon.  Meidän "mökki" oli aikoinaan rakennettu yrityksen vapaa-ajan paikaksi ja pihalla komeili kolme lipputankoa.  Nyt niistä on yksi jo myyty ja toinen vielä myynnissä.  Meidän isännän viirille ja Suomen lipulle riittää yksi tanko vuorotellen.  Eihän tämä jatkuvana näin onnistu, loppuuhan ne hyvät myytävät tavarat aikanaan, mutta kummasti sitä on nurkkiin kertynyt tavaroita, joista joku toinen löytää mieleisensä. 

Säästöön sain tässä kuussa kuitenkin sen 50 euroa, onneksi se on automaattisesti siirtyvä, yhden laskun siirsin toukokuun viimeisestä päivästä kesäkuun ensimmäiseen päivään, muut sain maksettua ajallaan.  Selvittiin!

Hyvä ruoka, parempi mieli

Kun istuin vakiopaikallani terassin päädyn rappusilla ja join päiväkahvia, oli edessäni tämä järvimaisema sekä tietenkin oma Koirani.  Kissatkin tulivat vuorotellen puskemaan ja silityksiä kerjäämään.

Kahvi maistui muumimukista erityisen hyvältä ja elämäkin alkoi näyttää kirkkaammalta.

Harmittaa kyllä, että kun säästötavoitteeni takkuilee, niin se harmitus aiheuttaa myös lohtusyömistä ja siten myös tavoite 1 epäonnistuu.   Ja Lankalaihis myös uusien lankojen oston myötä.

Eli kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Moni vanhempi ihminen sanoo, että päivääkään en vaihtaisi pois elämästäni.  Minä kyllä vaihtaisin, ainakin muutaman.  Näin vanhenpana ja viisaanpana sitä toivoisi, että olisi ollut rohkeampi tarttumaan uusiin asioihin, ottamaan rennommin ja nauttimaan elämästä. 

Nyt yritän muistuttaa itseäni nauttimaan siitä, mitä nyt on.  Eli onhan minulla aikaa pikku Prinsessalle, en tarvitse stressata töiden takia, asun todellakin upeassa paikassa ja minulla on ihanat lapset puolisoineen ja rakas Mies ja elämän ihanin pikku Prinsessa.

"Mä vihaan maailmaa, miksei jokainen saa mahista"

Vävy oli jo huolestuneena lukenut blogistani shoppailuani ja miettinyt säästötavoitteeni toteutumista tässä kuussa.  Niinpä. 

Tämä kuukausi on mennyt aivan mönkään tavoite 2 pysymisen suhteen.  En ole vielä oppinut, että jos on jotain todella hyvässä tarjouksessa, niin silti sitä ei tarvitse ostaa.

Vaikka nuo muumijoulupallot olivatkin -70 %, niin ehkä ne olisi voinut jättää ostamatta, kun jouluunkin on vielä aikaa. Mutta mieli teki hankkia jotain kivaa.

Samoin Kankaiden Yöstä edulliessti tilaamani ihanat kankaat olisi voinut jättää kauppaan.  Näille kankaille on jo suunnitelmat valmiina, mutta entisiäkin ompeluksia on tekemättä, joten ei näitä olisi mikään kiire ollut hankkia. Vaikka täytyy myöntää, on näitä kiva katsella ja silitellä.  Ne tuottavat mielihyvää kaikesta rahanmenosta huolimatta.

Tässä kuussa on muutenkin ollut ylimääräisiä menoja, hammaslääkärikuluja, ennakkomaksuja kesän reissujen osalta, on ollut äitienpäivää ja synttäreitä.  Sellaistahan se elämä on, aina sattuu ja tapahtuu jotain ja etenkin silloin, kun siihen ei ole varautunut ja vaikka tietäisikin nämä jo etukäteen, niin silti.  Harmittaa vaan, kun kaikki maksaa.  Välillä tekee mieli hankkia jotain uutta, kokeilla jotain uutta, mennä jonnekin.  Ilmaisetkin huvit, kuten kirjastossa käynti, maksaa pitkän matkan takia nekin.

Miten paljon katkeruutta aiheuttaakin se, ettei itsellä ole ollut mahdollista tarjota lapsilleen parempaa.  Että hekin joutuvat itse kamppailemaan samojen ongelmien kanssa. Sitä niin toivoisi, että edes he saisivat nauttia elämästä ilman näitä huolia.

Miten sitten olen selvinnyt tästä kuusta?  Tavoitesäästämiseen tarkoitettu 50 euroa lähtee aina säästöön eläkkeen tultua tilille.  Laskuja on kuun lopussa vielä maksamatta, osan eräpäivän voi siirtää eläkkeen maksupäivään, mutta se sitten tietenkin vaikeuttaa myös ensi kuukautta.  Jotain olen saanut myytyä netissä ja pitää vielä katsoa mitä ylimääräistä löytyisi myyntiin.  Postimaksut vain ovat niin korkeat, että hankaloittaa isompien tavaroiden myyntiä ja täältä korvesta ei kukaan tule ostoksiaan hakemaan. En halua kuitenkaan koskea tuohon tavoitesäästämiseen, yritän jotenkin muuten keplotella "tilipäivään".  Kotonakin olisi jos jonkinlaista laittamisen ja hankintojen tarvetta, ne helpottaisivat elämää ja tekisivät täällä asumisesta mielyttävämpää.  Mutta kun kaikki maksaa.  Lisätuloja en pysty työtä tekemällä saamaan, koska ensinnäkään täälläpäin on työttömyys todella korkeaa, toisaalta en jaksaisi tehdä kuin muutaman tunnin viikossa.  Lototakin olen yrittänyt, mutta tuntuu, että turhaan nekin rahat menee.  Omat käsityötkin ovat niin vaatimattomia, ettei niitä kukaan halua ostaa. Joskus tekisi mieli vaan luovuttaa.  

Aikaahan minulla on, kauniit maisemat. Mutta olisiko liikaa pyydetty, että saisi joskus jo nauttia elämästäänkin kaikkien vastoinkäymisten, sairauksien ohella.  Eihän se raha onnea tuo, mutta kummasti pienikin lisä helpottaisi elämää.

Tavoite 2 huhtikuu 2016

Tavoite 2 eli säästämistavoite ja turhien ostosten karsiminen onnistui tässä kuussa aika hyvin.  Ehkä siihen vaikutti sekin, että olin lähes viikon Helsingissä ja toisen viikon kylpylässä kurssilla.  Ainakin ruokamenot olivat siten pienemmät ja kylpyläviikon aikana ei tullut mitään ostettua.  Helsingin reissut tietenkin vievät rahaa matkakustannusten merkeissä, mutta liput olikin ostettu jo maaliskuun puolella.  Ruokaan meni tässä kuussa vain 337,74 euroa ja elukoitten ruokiin ja tarvikkeisiin noin sata euroa.  Eli noi kulut ovat aika vakioita.  Hammaslääkärikuluihin meni 98,50 euroa, vaikka oli vain tarkastus, mutta pari röntgen kuvaa maksaa!  Toi on kuitenkin pakollinen meno vähintään kerran vuodessa tuon punajäkälän seurannan vuoksi.  Toukokuussa tulee vielä suuhygienistin maksu.  Tämän kuukauden säästötavoitetta auttoi yli 100 euron lisätulot.  Sain taas jotain myytyä huutonetissä ja tori.fi sivustoilla.  Pienistäkin summista kertyy jo tuntuva lisä.

Kuukauden lopputulos oli +150,60 euroa.  Ainakin tämä tavoite täyttyi tässä kuussa.

Tavoite 2 maaliskuu 2016

Maaliskuussa tuntui, etten saavuta tavoitteitani missään ryhmässä.  Rahaa tuntui kuluvan huomattavasti enemmän kuin aiemmin ja pääsiäinen ja useammat synttärijuhlat eivät tehneet hyvää verensokerille eikä laihdutukselle.  Annoin liikaa periksi ja venytin rajojani ja kärsinkin ainakin pääsiäisen aikaan liiasta syömisestä vatsakipujen muodossa.

Tein jo tänään maaliskuun kirjanpidon ja pieleenhän tämä kuukausi meni.  Ruokaan kului rahaa noin kaksisataa enemmän kuin tammi-helmikuussa eli nyt meni ruokakulut jo 500 euroon.  Tässä kuussa oli myös Miehen viikon talviloma, jolloin kävimme pari kertaa "ulkona" syömässä ja muutenkin syötiin vähän kalliimmin.  Myöskin kausiherkut (rahkapiirakkaa, mämmiä, suklaamunia, pashaa, kanaa yms) olivat ylimääräisiä menoja.  Ensi kuussa pitää yrittää palata tavallisiin, edullisiin arkiruokiin.

Maaliskuuhun sattui myös kolmen kuukauden lääkehankinnat ja tämän vuoden uutuus eli viidenkympin omavastuu eli niihinkin meni yli 100 euroa.

Myöskin nettimaksu erääntyi poikkeuksellisesti jo maaliskuun puolella. Maaliskuussa erääntyi myös helmikuussa saamani parkkisakko 50 euroa. Lahjahankintoihinkin kului rahaa. Tulopuolta kasvatti Huuto.netissä myymäni vaatteet yhteensä 48,95 euroa.  Säästöä tuli myös siitä, etten tuhlannut tässä kuussa kuin noin 13 euroa lankoihin ja virkkuukoukkuun.  En ostanut kankaita, en vaatteita!

Näistä se sitten kertyi kaikkiaan tappiollinen -27,97 tulos.

Tappiollisesta kuukaudesta huolimatta tein Vävyn avustamana itselleni rahastosijoituksen OP Maltillinen rahastoon, jonne sijoitin tammikuussa säästämäni 100 euroa ja sitten maaliskuussa siirsin sinne 50 euroa.  Teimme suoraveloituksen, jolloin joka kuukausi menee käyttötililtäni 50 euroa tuonne sijoitukseen.  Vuoden lopussa siellä pitäisi olla ainakin se 600 euroa.  Tällä hetkellä kasvua on jo ollut 1,67 euroa. 

Tavoite 2 toteutuminen helmikuussa

Helmikuun kirjanpitoa tein pitkin kuukautta.  Laskin ruokakaupan kuitit aina viikon välein yhteen, niin eivät kasaantuneet.  Tätä kuuta pelkäsinkin, että menot ovat tuloja suuremmat ja niin kävikin.  Onneksi oli vararahastoa.  

Ruokakulut olivat pikkasen korkeammat kuin viime kuussa eli nyt 429,86 euroa, mutta siihen sisältyy myös viikonlopun retkieväät.  Kissat ja Koira kuluttavat näköjään reilut sata euroa kuukausittain ruokaan ja kissanhiekkaan.  Halvempia ruokia voisi tietenkin ostaa, mutta Koira on herkkävatsaista rotua, enkä siksi halua vaihtaa ruokavaliota.  Kissat taas syövät myös ns. merkkiruokaa, koska ainakin turkista näkee, että se on parempaa.  Ja sen tuntee myös hajusta! Nimittäin kakan hajusta.  Pikkukissan tultua huomasimme, että kun ostimme marketin halparuokaa, niin kissan vessassa käynnin haistoi koko talossa.  Nyt kun syövät tuota eläinkaupan ruokaa, niin ei tule hajuhaittoja.
Näin ehkä säästämme eläinten osalta eläinlääkärikulujakin.

Lankaostoksiin käytin helmikuussa 32,75 euroa eli kohtuullisesti.  Vaatteisiin meni rahaa, kun ostin alennusmyynnistä pitkään etsimäni lämminvuorikumisaappaat ja toppahousut.  Ostin myös ensi viikonlopuksi junaliput jo hyvissä ajoin helmikuussa sekä annoin Kuopukselle matkarahaa ja rahaa uusiin kenkiin. Alkukuussa olleen viemäriongelman takia, ostettiin viemäriin lämmityskaapeli, johon meni 141,10 euroa, tämä siis yllättävä meno.

Helmikuu siis tappiollinen 181,91 euroa, josta tuo kaapelin hinta 141,10 euroa asuntolainan "lopuista" eli kuukauden tappio 40,81 euroa. Harmi..

Vielä yksi kuva

Kaupunkireissu olisikin mennyt ihan mukavasti ilman tätä.  Kävin ennen vanhojen tansseja Tytön kanssa lounaalla, olikin ihanaa sekä seura että ruoka.  Sitten yritin etsiä parkkipaikkaa läheltä Urheilutaloa, mutta niin oli moni muukin.  Ajoin sitten kirjaston parkkipaikalle ja sieltä vapautui juuri yksi paikka.  Se oli siinä ja siinä, oliko se vielä parkkirivissä, mutta kun lumen alta ei viivoja näy, niin luotin siihen, että autojen jättämät jäljet olivat oikealla paikalla.  Eipä sitten ollutkaan.  Parkkeerauksen hinnaksi tuli 50 euroa.  Onneksi en muihin ostoksiin sortunut.  Ja onneksi täällä meidän kaupungissa ei parkkipaikat ole missään maksullisia.  Harmittaahan se silti, turhasta maksaminen, vaikka eka kerta minulla onkin.

Tavoite 2 toteutuminen tammikuu

Hyvästä alusta huolimatta kuittikasa kasaantui ja vihkoon merkitseminen jäi.  Nyt sitten ennätin ynnäämään kuitteja ja tekemään yhteenvetoja.  Muutamia lukuja:

kissojen ja koiran ruuat ja tarvikkeet 139,37

ruokaostot 347,00

ulkona syöminen 65,80

lahjat ja viemiset 80,00

Ruokaostoihin sisältyy siis kaikki ruokakauppakuitit riippumatta kumpi meistä ne osti, mukana siinä on myös esim astianpesuaine.  Ulkona syöminen koostui minun ystävätapaamisen pitsakuluista sekä nyt viikonlopun reissun aikana meno- ja tulomatkalla syömisistä.  Lahjat ja viemiset osiossa on kahdet syntymäpäivälahjat ja parit tuliaiset kyläilypaikkoihin sekä pikku Prinsessalle ostetut kypärämyssyt.  Kissojen ja Koiran ruokia ostin isomman määrän kerralla ja luulen, että ainakin koiran ruoka riittää helmikuuksikin.

Yllätys oli ruokaostojen pienuus.  Kaupassa aina tuntuu, että sitä kuluisi enemmänkin, mutta itse yllätyin, ettei summa ollut suurempi, vaikka alkukuusta oli lapsetkin käymässä ja hedelmiä ja kasviksia on ostettu paljon enemmän.  Tavallinen terveellinen arkiruoka on edulllistakin.

Tulopuolta sain kasvatettua 168 eurolla myymällä huuto.netissä vaatteitani. 

Sitten se tunnustus; alennusmyynteihin sortuminen maksoi parisataa euroa. Kaikesta huolimatta tämän kuukauden tuloistani menoni vähentäen jäi säästöön 99,15 euroa. 

Tärkeintä oli huomata, ettei ruokakulut olleetkaan niin suuret kuin kuvittelin ja turhien ostojen välttäminen olisi tuonut isommat säästöt.  Toisaalta itsensäkin hemmotteluun pitää joskus tuhlata, muttei missään nimessä tällaista summaa.  Menojen seuraaminen jatkuu.

Porkkanaletut

Tämä omasta hyvinvoinnista ja taloudesta huolehtiminen on saanut minutkin valmistamaan ruokaa.  Parhaiten tietää mitä syö, kun tekee sen itse ja siinä myös säästää rahaa.  Tavallinen arkiruoka on parasta myös diabeetikoille.   Olen pyrkinyt lisäämään kasviksia ja hedelmiä ja teinkin viikonloppuna ison satsin porkkanaraastetta.  Sitä oli vielä jonkin verran jäljellä ja tein lopusta porkkanalettuja.  Kananmunat syötiin viikonloppuna enkä muistanut niitä ostaa lisää, joten laitoin taikinaan leivinjauhetta ja mausteeksi vähän kanelia.  Sopii porkkanan kanssa.  Ohukaiset kohosivat hyvin ja niistä tulikin paksuja ja hyvän makuisia.  Tulipahan hyödynnettyä sekin raaste ja tyydytettyä "jotain hyvää" tunne.

Mitä kuuluu tavoitteille?

 Juuri nyt liedellä kiehuu kasvisosekeiton ainekset, jotka löytyivät juureslaatikosta.  Olen pyrkinyt keventämään ruokia, mutta toisaalta olen myös käyttänyt jo valmiita tarvikkeita.  Aamupala on muodostunut lautaselliseksi kaura- tai neljän viljan puuroa rasvattoman maidon kera.  Lisäksi hedelmä ja aamukahvi tietenkin.  Päiväruokaa en ole oppinut syömään säännöllisesti, mutta iltapalakin on vaihtunut hedelmäksi tai voileiväksi.  Hedelmiä olen muutenkin lisännyt ruokavaliooni, vihanneksia pitäisi lisätä vieläkin enemmän. Normaalia arkiruokaa olen yrittänyt valmistaa.  Ateriarytmissä siis on vielä parannettavaa, mutta olen tarkemmin alkanut katsoa mitä ja miten  syön.  Tipattomuus ei ole hankalaa, sen saunaoluen olen vaihtanut veteen tai jos herkutella haluan niin isosiskon sekamehuun.  Karkittomuuskin on sujunut, muutaman kerran on mieli tehnyt salmiakkia, mutta mieliteko on mennyt ohi. Eilen mittasin painoni ja se oli tässä kuussa pudonnut 700 g eli näyttäisi, että tämän kuun tavoite täyttyisi sen osalta,.  Aamun paastoverensokerikin oli "vain" 10,8, kun lähtötilanne oli 14,3. 

Säästötavoitetta olen toteuttanut lämmittämällä uunia kaksikin kertaa päivässä kovilla pakkasilla, jotta sähkön kulutus ei olisi ihan valtavan suurta.  Pakkaset ovat myös auttaneet muun kulutuksen osalta,  itse en ole kaupoilla liion käynyt vaan Mies on tuonut pyytämäni ruokaostokset ja se on hillinnyt heräteostosten määrää.   Pariin nettitarjoukseen olen sortunut ja paketti on tulossa, saas nähdä jääkö siitä mitä kulutukseen vai palautanko. Tuntuu, että on paljon helmpompi pitää tipatonta ja karkitonta kuin olla ostamatta jotain.  Ehkä minulla on ollut turhaa aikaa käytettävänä nettisurfailuun ja sitä myötä olen sortunut ostoksiin.