maanantai 10. lokakuuta 2016

Aamulla



Olen aina ollut kissaihminen, jo lapsuudessani minulla oli oma nimikko kissa. Oli meillä lapsuuskodissamme koiriakin, mutta ne olivat enemmän piha- tai metsästyskoiria.  Teini-ikäisenä kissaa oli mukava silitellä ja sille pystyi kertomaan ne suurimmatkin salaisuudet ja siltä sai lohtua, kun elämä ei aina ollutkaan niin kivaa.  Oman koiran myötä myös koirasta on tullut tärkeä osa elämääni ja olen oppinut koirankin sielunelämää.  Kissassa viehättää kuitenkin sen itsenäisyys, kissa on oman tiensä kulkija, tulee viereen silloin kun haluaa, 
sitä ei voi pakottaa.





Näin sattumalta netissä aivan ihanan kissakirjan ja heti halusin sen luettavakseni.

Sämpy kissan vuosi kirjan kansikuva.

Sämpy, kissan vuosi, Riikka Hedman 2016, kustantamo s&s.
Kirja odotti tänä aamuna postilaatkossamme.
Meidän Pikkukissamme oli postin hakureissulla taas mukana ja kun tulimme sieltä,
 piti minun heti päästä lukemaan ja etenkin katselemaan kirjaa.

Aukeama syksystä.

Kirjaa lukiessa huomasi heti, että Riikalla/Sihteerillä on todellakin kolme kissaa, niin hyvin hän on perehtynyt kissan elämään ja osaa kuvata sitä niin elävästi.  Kuvat ja tarinat on jaettu vuodenaikojen mukaan, alussa aina Sihteerin kuvaus ja kertomus vuodenaikaan liittyen, sitten kuvia ja Sämpyn "ajatuksia".
Mukana touhuavat myös kissakaverukset Elmeri ja Nelli.

Sänpyn ajatuksia syksyyn liittyen.

Kirjaa lukiessa tulee mieleeni myös omien kissojeni touhut ja niiden ajatukset omilla poluillaan kulkiessa.
 Kirja sopii kaikille kissaihmisille; aikuisille ja lapsille. Voin vain kuvitella pikku Prinsessan haltioituneen ilmeen ja keskittymisen kuunnellessa Sämpyn touhuja.
Maltankohan säästää kirjan hänelle joululahjaksi.

Oma pikkukissamme maastoutuu kuten Sämpykin myös syksyiseen luontoon.
Kirjasta tuli hyvä mieli koko päiväksi.  Hyvä mieli tulee myös omista kissoista ja Koirasta.
Niiden kanssa kulkiessa näkee asioita ihan eri tavalla.
Onneksi nyt on aikaa pysähtyä ihmettelemään ja miettimään.
Luonto ja eläinten läsnäolo rentouttaa.
Jos itse et pääse luonnossa ihastelemaan kissan touhuja, niin kannattaa
hankkia ihania kissa- ja luontokuvia vaikkapa Sämpy-kirjan muodossa.
Voin taata, että tykkäät.



4 kommenttia:

  1. Varmasti ihana kirja! Minäkin olen ollut kissaihminen pikkutytöstä lähtien :)
    Mukavaa maanantai-iltaa! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos, samoin sinulle mukavaa maanantai-iltaa!

    VastaaPoista
  3. Kissat ovat olleet lohtuni lapsuudessani. Koiran sain vasta teininä, kun sisarpuoleni voitti veikkauksessa. Se oli skotlanninpaimenkoira ja nimeltään Sabina. Sinun koirasi toi mieleeni Sabinan. Lapsena, kun odotti aikuisilta kehuja kuuli sananlaskun: "Kissa kiitoksella elää, koira päänsilityksellä". Tuo harmaa kissa on kaunis. Kirja kuulostaa mielenkiintoiselta. Hyvää yötä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkukissamme on todella kaunis, niin siro ja maalaiskissan väritys. Mukavaa tiistaipäivää!

      Poista