Eikö nämä helteet jo riittäisi

En ymmärrä niitä, jotka huokaavat ihastuksesta, kun hellepäivät vaan jatkuvat.

En ole koskaan tykännyt kuumista kesäpäivistä saati tällaisesta pitkästä hellejaksosta.

Ulkona ei jaksa tehdä mitään,

sisällä taas on ihanan viileää ilmalämpöpumpun viilentäessä,

mutta kauhulla odotan sitä sähkölaskua.

Veden läheisyys ja oma ranta tuovat pientä helpotusta.

Mustikkasato näyttää jääneen vähäiseksi meilläpäin eikä tällä kuumuudella tee mieli lähteä

metsään edes niitä vähiä marjoja etsimään.

Hikisen nihkeä iho ja itikat eivät ole hyvä yhdistelmä.

Voi niitä parkoja, jotka hikoilevat ilmastoimattomassa toimistossa.

Koirakin vaan läähättää ulkona, muttei vieläkään edes tassujaan kastele veteen.

Pikku Prinsessa tarjosi leikkikahvit Koiran 6 vuotissyntymäpäivänä.

Mies oli kolme viikkoa lomalla ja vaikka tuntui, ettei mitään saatu aikaiseksi,

niin tulihan sitä kaikkea touhuttua.

Meillä käy vuosittain ehkä 2-3 kertaa vieraita lasten lisäksi,

hekin kävivät tänä kesänä saman viikon aikana.

Paikallisessa musiikkitapahtumassakin tuli käytyä

sekä kauempana sukulaisvierailulla.

Ilosaarirock viikonloppuna pieniä vieraita meillä riitti.

Pikku Prinssiä kiinnosti, miten kivi molskahtaa veteen.

Pikku Prinssin kanssa ulkoilimme heti aamupalan jälkeen ja etsimme

varjopaikkoja leikeille.

 Kukkia ja muita kasveja on pitänyt kastella päivittäin.

Käytiin me kuitenkin koskialueella retkeilemässä Pojan ja Prinsessan

lomaillessa.  Miniän loma sattuu tänä vuonna vasta elokuulle.

Ongellakin käytiin.  Pikku Prinsessaa kiinnosti kovasti,

miten Vaari perkaa hänen pyydystämiään ahvenia.

Ja seuraavana aamuna piti mennä yöpuku päällä terassille katsomaan

kalojen savustamista. Hyvältähän ne itse pyydystetyt kalat maistuivat.

Sain Miehen houkuteltua kesäteatteriinkin Kauppa-auto näytelmää katsomaan.

Väliajalla kahvia ja pullaa.

Kolme viikkoa on mennyt nopeasti monenlaista helteestä huolimatta kuitenkin touhuttu.

Välillä liikaakin ja sen huomaa väsymyksestä.

Pitäisi olla kuin Pikkukissa, se ei turhia murehdi ja nauttii lämmöstä ulkona

ja sisällä viileydestä.

 

Juhannus takana

Kuten ennen vanhaan, halusin juhannuskoivuja rapun pieleen.

Ihana vanha säilykepurkki ei kestänyt pystyssä,

niinpä Mies kaivoi sen osittain maahan.

Kyllähän se sitten kesti pystyssä,

 mutta idea siitä kauniista lasipurkista rappusten vieressä,

ei ihan toteutunut. 

Juhannusta vietettiin meilläpäin viileässä ja sateisessa säässä.

Vasta sunnuntaina aurinko alkoi lämmittää.

Ei päättynyt sateenkaaren pää tontillemme,

mutta kauniilta se näytti.

Pikku Prinssi vanhempineen saapui Juhannuspäivän iltana.

Pikku Prinssi oli touhukas kuten aina,

ei  haitannut ylämäki menoa.

Mummon menoa juhannuspyhinä haittasi murtunut pikkuvarvas.

Juhannusaattoiltana iskin pikkuvarpaani todella voimalla 

tuolin jalkaan.  Pikkuvarvas varmaankin murtui,

koska kipu oli niin kova ja varvas ja jalkaterän syrjä turposi 

ja tummui.  Kävely on ollut sisällä paljain jaloin helpompaa,

mutta kengät jalassa ulkona todella kivuliasta.

Netistä löytyi tietoa, ettei varpaiden (paitsi isovarpaan)

murtumia hoideta vaan ne parantuvat itsestään ajan kanssa.

Ja alkoholilla oli osuutta asiaan, olinhan juonut koko illan aikana

vajaan lasillisen 5 % Lidl'n kuohuviiniä.

Mies tästä jaksoi muistuttaa, ettei olisi kannattanut sitäkään ottaa.

Heh heh!

Pikku Prinssillä ihmettelyä riitti.

Ja Koira tietenkin vieressä vahtimassa valppaana puuttumaan asioihin.

Tyttö ihmetteli, että onko raparperipiirakka jotenkin juhannusleivonnainen,

kun sitä on nyt tarjolla kuten anoppilassakin.

Raparperisato nyt vaan sattuu meilläpäin juhannuksen aikoihin parhaimmilleen.

Lehtikuohua nautittiin juhannuksen ja Vävyn toisen nimen nimipäivän kunniaksi.

Vävy ei nimittäin ollenkaan ymmärrä perheemme tapaa juhlistaa myöskin nimipäiviä,

niinpä päätimme Tytön kanssa onnitella häntä myöskin toisen nimen johdosta.

Tässä vaiheessa on aina haikea olo.

Lapset varmaan ihmettelevät, että haluanko heidät nopeasti pois,

kun alan jo järjestellä tavaroita heidän pakkaillessaan.

Se on minun keinoni torjua haikeaa lähdön hetkeä ja ikävän tuloa,

puuhastelen, jotten vallan alkaisi itkemään.

Miksen tehnyt tätä jo aiemmin?

Grillikatoksemme ovi on ollut tällainen siitä asti, kun ostimme tämän paikan.

Olen aina ihmetellyt, että miksi tällainen ruma mänty (?) ovi on laitettu.

Minun silmiin se on pistänyt häiritsevästi myös ylhäältä rannalle katsottuna,

mutten silti ole tehnyt asialle mitään muuta kuin voivotellut.

Sisäpuoleltakin oli jätetty karmit maalaamatta ja molemmin puolin

ovia on kiinnitetty tiukasti kaksi mäntypöytää.

Pöydät sinänsä ovat ihan asialliset ja tarpeelliset laskutilat katoksessa.

Nyt sitten tein vaihtokauppaa ja sain vajaan purkin ulkomaalaukseen soveltuvaa valkoista maalia.

Ja miten kauniisti ovi nyt hohtaakaan.

Onneksi ennätin tehdä maalaukset ennen ilmojen viilenemistä ja sateita.

Sisäpuolikin raikastui, vaikka vain karmit ja pöydät maalaamalla.

Nyt ovi ei pistä silmään kauempaakaan katsottuna.

Miksen ollut tehnyt tätä jo aikaisemmin?

Rajoittunut soittolista

Ajeltiin viikonloppuna ensin yo-juhliin ja sieltä pikku Prinsessan,

(vai pitäisikö jo kutsua pelkäksi Prinsessaksi),

4-vuotisjuhliin Espooseen.

Molemmat juhlat olivat ihanat.

Tuore ylioppilaspoika oli komea tummassa puvussaan ja

Prinsessa kaunis ruusumekossaan.

Vietimme autossa mennen tullen noin 7 tuntia.

Matkan aikana kuuntelimme Suomi Poppia ja ihmettelimme,

miten rajoittunut soittolista siellä onkaan.

Kuulimme Vesalan Lähtö-kappaleen kuusi kertaa,

JVG:n Popkorni viisi kertaa, lisäksi vähintään kolme kertaa

sama kappale Sannilta, Jenni Vartiaiselta, Anssi Kelalta ja Anssi Ketoselta.

Luulisi, että jos halutaan soittaa vain tiettyjen artistien kappaleita,

niin kyllähän esim Vesalalta löytyy muitakin kivoja kappaleita.

Monien, mielestäni hyvienkään, artistien kappaleita ei taas kuultu ollenkaan.

Rahako sanelee, mitä soitetaan?

Ja taas on piha tämän näköinen.

Täällä on taas ollut todella kova tuuli, puuskittainen.

Irto-oksia, käpyjä ja roskaa lentelee pitkin pihaa.

Eilen oli kukkaruukku koristeruukkuineenkin lentänyt terassilta pihalle.

Kukka ja koristeruukku löytyivät, 

mutta muoviruukku on edelleen kadoksissa.

Tänään ulkona  ja sisälläkin on niin kylmä,

että piti laittaa takkaan tuli.  Kesäkuussa!

Taidettiin palata taas normaaliin kesäsäähän,

kylmään ja sateiseen.

Mitenhän käy mustikan kukkien,

niin runsaasti kukkivat nyt.

Toivottavasti eivät palennu.

Puolukkakin jo täydessä kukassa.

Kuulumisia

Meidän Pikkukissa hyppää autoon heti, kun mahdollista.

Postimieskin sen jo tietää ja varoitti sijaistaankin,

että täällä pitää varoa kissaa.

Minun pihan siistimiset meni ihan hukkaan.

Täällä on tuullut todella lujaa jo muutaman päivän ja 

piha on roskia täynnä. Harmittaa.

Ei auta, kun vaan lakaista taas neulaset ja männyn kävyt ja oksat pois.

Yhtenä yönä sähkötkin pätki jatkuvasti ja Koira pelkäsi.

Emme ymmärr,ä mistä se vaistoaa sähköjen "rumppaamisen",

vaikka kaikki sähkölaitteet jääkaappi-pakastinta lukuun ottamatta oli kiinni.

Koira tärisee ihan valtavasti ja stressaa.

Männyn siitepölyäkin on taas joka paikassa.

Tämä bambuliina sattui niin sopivasti olemaan samaa sävyä kuin juuri kukkimaan

alkanut pelargonia.

Tänä keväänä otin pelargoniat jo aikaisessa vaiheessa lämpimään,

leikkasin ja aloin kastelemaan tiuhempaan ja nyt ne ovatkin jo

sopivan kokoisia terassille.

Miehellä oli tällä viikolla neljä päivää lomaa.

Juhlistimme sitä 5,5 % kuohuviinillä (Lidl'stä), raikasta ja kauniin väristä.

Huomenna kippistelemme ystäväperheen pojan lakkiaisia.

Kunnostusta ja taas lähti lapasesta

Kun ostimme tämän talon, niin ulko-ovi oli todella haalistunut ja surkean näköinen.

Ostin sitten puuöljyä ja ovi muuttui kuin uudeksi ja on edelleenkin

viiden vuoden jälkeen hyvässä kunnossa.

Kaivoin öljypullon esille.

Ulkomuoto oli hieman kärsinyt ulkovarastossa säilytyksestä,

mutta aine oli vielä ihan ehtaa tavaraa.

Tämä vanha pöytä oli ollut parvekkeella anopillani kesät, talvet.

Ensin haaveilin, että maalaisin sen tumman harmaaksi.

Olen katsellut ulkotiloihin soveltuvia maaleja useasta paikasta,

mutta harmaata en ole onnistunut löytämään ja toisaalta,

pienikin purkki ulkokalusteille soveltuvaa maalia,

maksaa yli 10 euroa.

Siksipä turvauduin puuöljyyn,

Ensin vähän hiomista.

Sitten "maalausta".

Talon takana oli hellepäivänäkin riittävän varjoista puuhastella.

Koira hoiti vartiotehtävää mallikkaasti.

Ja kuten niin usein, homma lähti taas lapasesta.

Eli käsittelin myös terassilla olevan penkin.

Ja rantasaunan ulko-oven sisäpuolelta. Ulkopuolelta on sininen.

Ulko-ovi oli vuosien myötä kärsinyt kosteudesta ja tummunut.

Kyllä tämänkin käsittely kannatti.

Vielä olisi lähes puoli pulloa jäljellä, todella riittoisaa.

Mitähän vielä voisi öljytä.

Kissanpäivät

Pitkän, kylmän ja runsaslumisen talven jälkeen meitä on hellitty kissanpäivillä.

Aurinkoa ja lämpöä.

Pikkukissakin on nauttinut ja viettää suurimman osan vuorokaudesta ulkona.

Viikonloppuna oli taas reissuillaan jopa yli vuorokauden.

Alkukesästä aina hermoilen, että pärjääkö se,

eihän metsän eläimet vaan syö sitä,

tuleeko se takaisin ollenkaan.

Isompi ja vanhempi, aikoinaan viisi vuotta elämästään sisäkissana viettänyt Kissamme on sisällä vietetyn talven jälkeen alkanut myös ulkoilla terassilla ja sen ympäristössä.

Koirakin on ulkona seuranani ja nauttii kesän tulosta.

Kuumalla ilmalla pitää aina houkutella se välillä sisälle viileään ja juomaan vettä.

Luin viime toukokuun 23.päivän postauksesta, 

että silloin oli kevään ensimmäinen lämmin päivä ja pääsin haravoimaan pihateitä.

Nyt sain eilen jo pihatiet haravoitua ja grillikatoksenkin siivouttua kesää varten.

Joka kevät olen haravoinut pihatiet ja rannalle vievän tien sekä oikopolun

kävyistä ja havun neulasista.

Tänä keväänä olen hieman laiskistunut (vanhentunut?) tai sitten

järkiintynyt enkä enää kerännyt metsäalueelta kaikkia maahan tippuneita oksia,

vain suurimmat.

Välillä piti pitää mehutaukoja.

Mikäs näissä maisemissa on hetki istahtaakin ja nauttia olostaan.

Nyt ei ollut edes itikoita riesana, vaikka niitä muutama iso jo saunailtana

vilvoitellessamme nähtiinkin.

Vesi on tänä vuonna ennätys korkealla ja laituri osittain veden alla.

Mieskin sai kiinnitettyä virkkaamani valeampiaispesän katon rajaan.

Saas nähdä toimiiko, eka kesää kokeilemme.

Löysin tuollaisen hassun ampiaisenkin siihen koristeeksi.