keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Ihania ja ikäviä juttuja



Tämä viikko alkoi ihanasti.  Kävin lunastamassa Mieheltä saamani lahjakortin
täydelliseen kasvohoitoon ja voin vain sanoa, että se oli ihanaa.
Tunti ja 20 minuttia hemmottelua, levollista, rauhallista nauttimista.
Haluan joululahjaksikin samanlaisen, kiitos!


Tein vielä samana päivän hyvän löydön kirppikseltä.
Neljällä eurolla näin paljon junaradan osia ja mukana vielä Muumipeikko,
Niiskuneiti ja joku poliisihahmo.  Kaikki oli vielä pakattu vaaleanpunaiseen vetolaukkuun.
Todellakin halpa paketti.


Matkustin sitten Tytön perheen luokse pitämään seuraa pikku Prinssille,
jotta Tyttö ja Vävy saivat käsiteltyä terassinsa.
Kävin samalla reissulla tapaamassa kahta entistä työkaveriani.
Vaikka emme olleet nähneet pitkään, pitkään aikaan, niin tuntui, kuin vasta eilen
olisimme olleet höpöttelemässä pitsan äärellä, niin mutkatonta oli taas kohdata.
Nämä kaksi ihmistä ovat parasta mitä entisestä työpaikastani minulle jäi.
Voi, kun saisi vaan aina aikaiseksi järjestää tapaamiset.
Jokaisella on kuitenkin omat kiireensä, mutta onneksi silloin tällöin pääsemme
saman pöydän ääreen.


Pikku Prinssi on pian viisi kuukautta ja kovasti jo yrittää päästä eteenpäin lattialla.
Pienempää kissaa kiinnostaa myös rapisevat lelut.  Pitää vaan varoa, ettei pieni käsi tarraa liian kovasti kissan turkkiin kiinni.
Tällä viikolla sattui myös ikävämpi juttu.
Huomasin yhtenä iltana, että selässäni tuntuu joku kipeä kohta ja pyysin Miestä katsomaan,
mitä siinä on.  Ensin hänkin luuli, että olen kolauttanut selkäni johonkin,
mutta tarkempi katsominen paljastikin punkin kiinnittyneen.
Alkoi punkin oikeaoppinen poistaminen ja netistä tiedon etsiminen.
Jälki on edelleen kosketusarka ja sen paranemista pitää nyt seurata.
 Tiedän, että diabeteksestä johtuen kaikenlaisten "kolhujen" paraneminen on minulla aina hidasta.
Välillä ajatukset lähtevät kulkemaan siihen suuntaan, että mitä kaikkea tästä voi seurata,
välillä taas lohduttaudun sillä, ettei kaikki punkin puremat aiheuta jälkiseurauksia.
Ikävää vain, että ne jälkiseuraukset voivat tulla vasta kuukaudenkin päästä.
Ihmettelimme, mistä olen sen saanut.  Päättelimme, että kun sekä Koira että kissat ovat saaneet punkkikarkotteensa, niin ne voivat kantaa punkin karvoissaan sisälle ja kun punkki ei pysty kiinnittymään niihin, niin vaeltaa sitten esim sohvalla ihmiseen.
Miksei muuten ihmisille ole keksitty tuollaista kiinnittymisen estolääkettä?
Itse en näe onneksi tuonne selkääni, muuten tutkisin sitä kohtaa jatkuvasti.
Epätietoisuus kuitenkin tuntuu, kun ei oikein tiedä pitäisikö sitä mennä näyttämään 
lääkärille, kun ei turhaankaan haluaisi mennä.
Nyt vaan sitten odotellaan.



19 kommenttia:

  1. Onpas ollut ikävä tuo punkkijuttu!Toivottavasti paranee pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan. Nykyisin niin paljon peloitellaan siitä, että vähän mietityttää.

      Poista
  2. Jos tuon punkinpureman ympärille tulee valkoinen rengas niin sitten pikapika lääkäriin. Minulla myös välillä punkkeja kun kolme kissaa niitä tiputtelee sänkyyni, todella inhottavia. Kerran vain olen lääkäriin joutunut, kun oli kiinnittynyt niin intiimiin paikkaan, etten itse saanut poistettua =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissojen (ja koiran) mukana niitä voi kantautua vaikka itse yrittäisi suojautua.

      Poista
  3. Jos punkin pureman ympärille kehittyy rengas, pitää lääkäriin mennä. Tuo sinun puremajälki näyttää lähteneen parantumaan hyvin. Punkit on niin ällöjä :(

    VastaaPoista
  4. Kannattaa käydä näyttämässä lääkärille, sillä tarkistus ei ole koskaan turha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonottaminen lääkärille aina "hankalaa" mutta kyllä ennen viikonloppua pitää käydä jos ei selvästi ole jo parantunut.

      Poista
  5. Ruma on jälki. Toivotaan ettei mitään vakavaa tuosta seuraa.

    VastaaPoista
  6. Punkit ovat inhottavia!
    Minusta tuo on tosi siistin ja pienen näköinen purema verrattuna niihin "mallikuviin" borrelioosin aiheuttaneesta puremasta. Äitini sai borrelioosin ja siihen kehittyi kyllä sellainen selvä rengasmainen jälki. Voihan tuonkin käydä näyttämässä vaikka terveydenhoitajalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miekin seurailen nyt Miehen avustamana että tuleeko siihen rengasta. Ei ole enää niin kosketusarkakaan.

      Poista
  7. Huh Huh, No jopas piti päästä käymään ikävästi. Sinuna näyttäisin lääkärille, ellei muuten niin oman mielenrauhan vuoksi. Muuten kuulumisiasi oli mukava lukea, mutta tuo punkkijuttu huolestuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se mietityttää vaikka vain osa punkin puremista aiheuttaa vaivoja.

      Poista
  8. Auts! Minä kävisin näyttämässä heti lääkärille. Punkki ei aina lähde kokonaan pois ja sinne saattaa jäädä osia.
    Pikaista paranemista puremasta sinulle!

    VastaaPoista
  9. Vikkelä Pikkuprinssi silmiesi alla:) Pidä hyvää huolta aarteestasi! Joka päivä pöyhimme Jymyn paksun turkin, ja toivomme ettei punkkeja löytyisi. Itse pidän trikoot ja saappaat jalassa kun kiertelemme iltaisin pissalenkillä niityllä. Diabeetikon on kyllä pidettävä erittäin hyvää huolta terveydestään, on oltava jopa punkinvartijana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Itekin yritän suojautua mutta kissat ja koira ravaavat edestakaisin ulos ja sisään eikä niitä tule aina tarkastettua.

      Poista