tiistai 29. elokuuta 2017

Unohtunut esine



 Kissakin haistelee syksyn tuoksuja.  Kanervat ovatkin tänä vuonna hyvin kukassa.
Pitäisikin käydä niitä jo poimimassa kimppuihin syysasetelmia varten terassille.


Kännykästäni oli loppunut virta viime yön aikana.
Aamulla Koiran kanssa ulos lähtiessäni harmittelin, että mistä nyt näen kellon ajan,
jotta voimme hakea aamupostin. Niin tottunut sitä on katsomaan kellon ajan kännykästä,
että on ihan unohtunut, että onhan minulla jossain rannekellokin.
Monesti ainakin kesäaikana olisi rannekello ollut kätevämpi,
kun ei ollut taskuja, missä kännykkää kuljettaa.
Huomaan, että olen itsekin tullut liian riippuvaiseksi kännykästä.
Se kulkee aina mukana ja viestiäänen kuultua tulee aina tarkistettua, että mitä tuli.
Se on helppo avata ja lukea netistä juttuja pienimmilläkin tauoilla.
Ja ne tauot sitten yleensä venyy, kun sitä unohtuu istumaan ja lukemaan.
Olen nyt päättänyt vähentää riippuvuuttani ja yritän rajoittaa kännykkään tarttumista.
Nekin pienet hetket voin vaikka rapsuttaa Koiraa, silittää kissoja tai
vain ihailla maisemia.


20 kommenttia:

  1. Kännykkä on kyllä hyvä laittaa välillä sivuun. Minullakin on monia kelloja mutta missä lienevät. Hyvä idea ottaakin ranekello välillä käyttöön. Mukavia kelejä ja iloa pimeneviin iltoihin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tänään aurinko paistaakin vaikka kovasti tuuleekin.
      Kelloon yritän taas totutella, kännykkä saa jäädä sisälle ulos mennessäni.

      Poista
  2. Kelloa olen opetellut minäkin taas käyttämään.
    Kännykkä on harmittava laite....jos et heti saa esim. lapsia kiinni, tulee pelko, että onkohan jotakin sattunut. Mitenhän sitä ennen tultiin toimeen, kun ei ollut joka kodissa edes lankapuhelimia..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Eikä niillä lankapuhelimilla saanut lapset ja nuoret ilman lupaa soitellakaan. Tuo on kyllä totta, jos heti ei saa vastausta, niin huolestuu.

      Poista
  3. Kello minullakin on, mutta siinä ei ole patteria.
    Muuten en kyllä paljon netissä pyöri.
    Tän blokin kimpussa menee jonkin verran aikaa.
    Se lanka puhelin jolla piti ensin soittaa keskukseen on näin jälkeenpäin ihana...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja keskusneidit tiesivät kylän asiat. Muistan tämän ajan minäkin.
      Yllättävän paljon aikaa menee netissä, kun muiden blogejakin seuraa, vaikka huono olen kommentoimaan, niin yritän ainakin seurata muutamia, sinunkin blogiasi.

      Poista
  4. Minä olen käyttänyt koko ajan rannekelloa ja tykkään siitä. Joskus kun on esim. patteri ollut siitä lopussa, niin on pitänyt aina kaivaa kännykkää aikaa katsoakseen, rannekello on helpompi :) Kännykkää käytän soittamiseen, viesteihin ja valokuvaukseen, netissä olen yleensä läppärillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rannekello on kyllä helpompi. Itsekin tykkään netissä olla läppärillä, jotenkin suurempi kuvaruutu ja paremmat näppäimet helpottavat.

      Poista
  5. Mulla taas on rannekello aina kädessä, siitä katson kelloajan.
    sitä taas en osaa katsoa kännystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miekin yritän nyt palauttaa rannekellon käyttööni.

      Poista
  6. Saman olen huomannut itsekin, että kello on unohtunut laatikon pohjalle.Kellot ovat taas tulleet muotiin ihan nuorillakin. Ehkä se on enemmän asusta, mutta kuitenkin ...... Hyvää illan jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin taitaa olla nyt muotiasusteena. Itse en niistä isoista kelloista tykkää.

      Poista
  7. Minullakin on puhelin lähes aina esillä. Töissä tosin keskityn lapsiin, mutta kyllä heti nukkariaikaan tulee kuitenkin vilkuiltua puhelinta.
    Ihanaa tiistai-iltaa <3

    VastaaPoista
  8. Kännykästä katton kellon ajan, kun en osaa pitää rannekelloa, vaikka sellainen onkin ☺

    Mukavaa tiistaiehtoota ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottumuskysymys varmaankin eli mihin on tottunut.

      Poista
  9. Vapaa-ajalla tulee tosi paljon oltua kännykkä kädessä...mutta niin taitaa tehdä muutkin..nyt eletään näin.Mukavaa tiistai-iltaa☀️

    VastaaPoista
  10. Hmm täytyy kyllä todeta,että itsekin olen aika kiinni puhelimessa.Tietysti hyväkin kapistus se on, kun saa muksut kiinni helposti ja toisinpäin.Pienin tosin aina välillä hoitaa homman kun katselee jonkun videon minun puhelimelta ja sitten unohtaa mihin on sen laittanut.Sitten alkaa rumba kun joku ei saa minua kiinni ja soittelee koko suvun läpi, että mitä minulle on sattunut ja loppujen lopuksi loukkaantuukin vähän...Taidanpas kyllä itsekin alkaa vähän lakkoilemaan puhelimen kanssa,kiitos inspiraatiosta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä etsitään etenkin Miehen puhelinta usein.

      Poista