Mummolassa lomalla

Pikku Prinsessankin on nyt "palautettu" kotiinsa ja viikon lomailu mummolassa ohitse.

Viikon aikana ennätin käydä läpi monenlaisia tunteita.

Mietin myös tunteiden oikeutusta.

Onko oikein tuntea väsymystä, ärtymystä, hermostuneisuutta, 

kun kyseessä on kuitenkin odotettu pikku vieras? 

Aivan samoja asioita varmaan jokainen äiti miettii pienten lasten kanssa,

kyse on jaksamisesta.

Itse mietin, onko väärin väsyä jo viikossa.

Toisaalta, ikä ja terveydentila nopeuttaa asioita.

Kaksi ja puolivuotias on ehtiväinen.

Utelias, innokas.

Kaikkea pitää nähdä ja kokea.

Yhdessä on hauska tehdä asioita.

Toisaalta mummon pelko, että jotain sattuu on varmasti "herkemmässä", 

kun ei ole sitä päivittäistä tuntumaa lapseen, ei tiedä täysin lapsen kaikkia taitoja ja tapoja.  

Vaikka  olenkin itse viettänyt paljon aikaa pikku Prinsessan kanssa, 

silti joka tapaamiskerralla hän on oppinut jotain uutta.

Tällä hetkellä leikeissä on paljon jo mielikuvitusta.

Satuhahmot ja päiväkotikaverit sekä perhe esiintyvät leikeissä.

On todella hauska seurata ja kuunnella leikkejä sekä osallistua niihin.

Yhdessä leikimme paljon, lauloimme ja jopa tanssimme.

 

Kuopus eli pikku Prinsessan setä oli aikoinaan todella innokas ja taitava palapelien tekijä.

Meiltä löytyykin paljon eri kokoisia lasten palapelejä varastosta.  

Pikku Prinsessa tykkää myös palapeleistä ja 28 palan Muumi-palapelikin sujui jo todella nopeasti.

Ensi kerralla pitääkin kaivaa esille vielä vaikeampia.

Varmaan yksi mummolan reissun kohokohta on junalla matkustaminen.

Nyt, kun teimme sen jo toiseen kertaan, en itse tarvinnut jännittää matkan sujuvuutta.

Pikku Prinsessakin muisti hyvin junan leikkivaunun ja siellä olevan liukumäen.

Ja pitihän meidän tietenkin käydä myös ravintolavaunussa syömässä lihapullia.

Olen pienestä vauvasta alkaen lukenut pikku Prinsessalle paljon.

Samoin Poika ja Miniä.  Tämän huomaa Prinsessan sanavaraston laajuudesta sekä

hienosta keskittymiskyvystä sekä itse "lukiessa" että kuunnellessa.

Vr:n leikkivaunusta löytyikin mukava valikoima erilaisia satukirjoja.

Niitä ennätetiinkin lukea monta. 

Olen viimeisen neljän viikon aikana nyt käynyt kolme kertaa Helsingissä.

Junamatkustaminen sujuu jo mukavasti, se on helppoa ja nopeaakin.

Vain reilu puolentoistatunnin matka meiltä rautatieasemalle ja sama aika takaisin, tuntuu pitkältä, vaikka siihenkin on jo jollain tapaa tottunut.

Pikku Prinsessan kanssa oli jo puhetta kevätlomasta mummolassa, ehkä toukokuussa.