sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Asuntokuumetta lieventämässä



Kirjoitin viime viikolla asuntokuumeestamme
jota lievittääksemme lähdimme katsomaan muutamaa paikkaa,
jossa mahdollinen uusi kotimme voisi sijaita.
Kävimme ensin hakemassa päivän lehden (viikonloppuisin 25 km päästä)
ja viemässä kartonkikeräykseen maitotölkit lähikaupan pihaan.
Tämänkin kyläkaupan kohtalo on vielä auki, on entinen Siwa,
johon uutta kauppiasta ei vielä ole löytynyt. Toivottavasti löytyy.


Ensimmäinen  kohteemme oli lähikaupalta saman 25 km päässä kuin kotimme,
mutta järven toisella puolen. Kun meidän tien varrella on taloja siellä täällä
ja varsinaista kyläkeskusta ei ole, niin tässä vaihtoehdossa kylä oli melko tiivis kasautuma.


Nätti, hyvässä kunnossa oleva pikku mökki olisi myynnissä.
Sinänsä sopiva, mutta aivan liian lähellä maantietä ja keskellä kylää.
Oma toiveemme olisi, että maantieltä olisi vähintään 300 metriä,
jotta kissat saisi laskea pihalle turvallisesti,
mutta korkeintaan 500 metriä, jottei oma aurattava osuus olisi liian pitkä.


Maisemat seudulla oli mieleiset vaaramaisemat.

 
  Seuraavaksi suuntasimme aivan toisenlaisiin maisemiin.


Kylä on tunnettu aktiivisuudestaan, kulttuurista, tapahtumista.
Kylämainen tiivis yhteisö, lähellä rantaa.
Miehen työpaikalta sama 30 km, mutta hidasta tietä.
Olimme aikoinaan tältä seudulta katsoneet kesämökkiä ennenkuin ostimme
nykyisen paikkamme.  Nyt kumpikin totesi, ettei ole meidän seutua tämä.


Sitten lähdettiin todella syrjäiseen paikkaan.
Pieniä kapeita, mutkaisia ja mäkisiä teitä vain noin 10 km pitemmälle eli Miehelle
työmatkaa vajaat 40 km, mutta ajallisesti paljon kauemmin kuin nykyiset 25 min.


Kyllä täälläkin paljon ihmisiä asuu, nuorisoakin mopoautoineen.
Luin Wikipediasta, että kylälle saatiin sähköt vasta vuonna 1973.
Huomasimme myös ajelevamme niillä seuduilla,
 jossa Miehen mummo ja isotäti perheineen saivat
surmansa partisaanien hyökkäyksessä.


Höntönvaaran myynnissä oleva kyläkoulu.
Olen aina haaveillut vanhasta kansakoulusta ja vielä sininenkin,
lammen rannallakin.  Kaukana kaikesta.
Liiankin kaukana, ajallisesti etenkin.


Tämä myynnissä oleva talo voisi olla talomme, jos sijaitsisi jossain muualla,
muttei Höntönvaarassa.


Ilta alkoi jo hämärtyä, kun käännyimme paluumatkalle.
Päivän saldona oli, ettei meistä tule kulttuurikylän asukkaita,
eikä meistä tule höntönvaaralaisia.
Järven toiselle puolen voisimme muuttaa, se kylä tuntui kotoisalta.
Se ei kuintekaan ratkaisisi sitä asiaa, että olisimme lähempänä entistä
kotikaupunkiani ja lapsia perheineen.


 Toisaalta, kotiin palatessamme totesimme nykyisen paikan olevan 
juuri sellaisen, kun toivomme.
Rannalla, reilun 300 metrin päässä maantieltä, lähinaapurin valot
kuultavat metsän ja järven takaa. Oma rauha, silti ei ihan yksin.
Vain pitkä matka lasten perheiden luo.
Paikan arvokin säilyy, onhan se tunnetulla alueella.
Varastotiloja kaipaamme edelleenkin, samoin suihkua talon yhteyteen,
porakaivoa, jotta vesi riittäisi varmasti myös pyykinpesuun.



Lopputuloksena päivästä, teimme muutaman rivin Kenoa.
Jos voitamme, teetämme porakaivon, laajennamme taloa
huoneella, suihkutiloilla ja varasto-autokatoksella.
Rakennuksia emme saa kaavan takia enää lisätä,
mutta entistä voisi laajentaa.


Pahoittelen kuvien laatua, hämärä päivä, liikkuva auto,
vaikkakin hyvä kännykkäkamera.

 

16 kommenttia:

  1. Vähän haasteellista katsella paikkoja kun on lunta niin paljon :) Ei saa talosta oikeata kuvaa. Tuttua puuhaa kyllä, niin monesti etsittiin mekin taloa, milloin mistäkin.
    Oikeasti on vaikeata löytää sopivaa.
    Paitsi kun saa sen lottovoiton tms. Sitten helpottaa :)

    VastaaPoista
  2. Lähinnä mekin katsastettiin eri alueita. Mies on vielä toivon mukaan monta vuotta työelämässä ja työmatkan pituus ratkaisee paljon. Kyllä se lottovoitto ratkaisisi paljon. Mukavaa sunnuntaita sinulle!

    VastaaPoista
  3. Olipa kiva postaus! Oma koti kullan kallis näinhän se menee💕Mukavaa laskiaissunnuntaita

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, samoin sinulle liukasta laskiaista. Juuri laskiaispullia kokoamassa.

      Poista
  4. Varmasti oli virkistävää edes käydä kohteita kartoittamassa.
    Kenoa ja eurojackpottia täälläkin välillä pistetään vetämään. Jos voitto tulisi, se olisi samantien muutto maaseudun rauhaan. :)
    Mukavaa laskiaissunnuntaita! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lottovoitosta on kiva unelmoida. Mukavaa laskiaissunnuntaita sinullekin!

      Poista
  5. Kivahan se on ihan vaan käydä kattelemassakin ja suunnitella uutta. Haaveita saa ja pitää olla. Meilläkin mies välillä lottoaa milloin mitäkin, auttais pienempikin voitto montaa asiaa... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin haaveilen edes pienestä voitosta. Ei sellaisia isoja osaisi hahmottaakaan.

      Poista
  6. Varmasti oli mukava reissu käydä katselemassa asuntoja. Osaa taas arvostaa omaa kotia. Mukavaa viikon alkua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, samoin sinulle. Kyllä tuossa päivän mittaan huomasi oman paikan arvon.

      Poista
  7. Tuo vanha koulu olisi ihana koti. Minä joskus aikoinaan haaveilin asuvani vanhassa asemarakennuksessa. Oma koti kullan kallis <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi vaan isot lämmityskustannukset. Ja ehkä vähän liikaa tilaa.

      Poista
  8. Tuollainen vanha kyläkoulu olisi ihana. Mutta on teillä ihana oma koti kuitenkin ja upealla paikalla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paikkaa kun ei saa siirrettyä mutta rakennuksia voi tuunata. Ehkä odottelemme sitä kenovoittoa.

      Poista
  9. Olipas sympaattinen postaus! <3

    T: Maalaisblogin Nina

    VastaaPoista