keskiviikko 9. elokuuta 2017

Risteilyllä



Meiltä kun lähtee risteilylle, niin se ei ihan suunnittelematta käykään
eikä ihan lyhyessä ajassa tapahdu. Ensin pitää miettiä Koiran ja kissojen hoito
ja sitten kotimiehelle varata ruuat ja muut.  Matka satamaankin on pitkä,
lähtee sitten omalla kuljetuksella tai yhteiskuljetukseen.
Olemme käyneet noin kahden vuoden välein paikallisten "automiesten" porukan 
kanssa Tallinnassa. Tällä kertaa mukaan lähti vain 15 meikäläistä ja siten oma bussi olisi
tullut liian kalliiksi.  Siispä bussi kierteli sitten pitemmän reitin mukaan poimimassa lähtijöitä.
Perjantaina aamulla lähdimme kotoa ja aamukuudelta, satamassa olimme iltapäivällä
vaille viisi. Valmiiksi jo väsyneinä lähtemään laivalle.


Mutta eipä se tahtia haitannut ainakaan porukkamme vanhemmilta.
Iltabuffetin jälkeen me olimme jo aivan väsyksissä, mutta muu porukka oli
tanssinut puolille öin saakka.
Aamulla silti kaikki olivat hyvissä ajoin yhteiskuljetusta odottamassa sataman edessä kahdeksalta.
Meidän porukalla on luottokuski Tallinnan päässä ja hän kuljettaa meitä aina 
uusissa kohteissa.  Tällä kertaa kävimme Tallinnan ulkopuolella reilun 30 km päässä ajelemassa.
Kaunis, vanha kartanoalue oli todella näkemisen arvoinen.
Matkalla sinne näimme myös Neuvostoliiton aikana muodostuneita  kesämökkialueita,
joita edelleen käytetään ahkerasti kasvattamalla perheelle vihanneksia.
Monia mökkejä, pikku taloja, oli paljon jo kunnostettukin.


Tykkään historiasta ja noin 50-vuotiaan kuskimme kertomukset ovat todella mielenkiintoisia
tavallisen virolaisen näkemyksiä ja kokemuksia. 


Hotellimme oli tuttu satama-alueen hotelli, siisti ja rauhallinen.
Saimme kivan kulmahuoneen.


Kolmen tunnin kiertoajelumme jälkeen kävimme majoittautumassa ja
lähdimme etsimään ruokapaikkaa ja katselemaan satama-alueen ostosmahdollisuuksia.
Sadamarket on  entisenlaisensa, hinnat vaan tuntui olevan nousseet.
Emme tarvinneet vaatteita, joten suuntasimme Kochi Ait panimoravintolaan syömään.


Minäkin uskalsin yhden tumman oluen ottaa, vakka lääkkeiden takia nykyisin en käytä
alkoholia lähes ollenkaan.
Ruoka oli hyvää ja suht' edullistakin.


Kahville kävelimme, osin juoksimme sateesta johtuen, Sadama Turg eli Sataman Tori
ruoka- ja käsityötorin kulmauksessa olevaan kahvilaan.
Kahvit leivonnaisten kanssa maksoi yli kympin eli ei mitenkään erityisen edullista 
ainakaan näin Tallinnan satama-alueella, jossa hinnat lienevät kalliimmat.


Saatiinhan me jotain ostettuakin, lääkkeitä ja karkkeja molemmille.
Pikku Prinssille ja Prinsessalle ostinkin tuliaiset laivalta.


Tallinnan matkamme koostui siis yhdestä yöstä laivassa ja yhdestä hotellilla.
Paluumatkalla laivamatka kesti kolme tuntia, juuri sopivasti vähän herkutella
ja tehdä ostoksia.
Bussimatka kestikin sitten taas noin 11 tuntia ja sitten vielä omalla autolla puolituntia kotiin.
Ei siis ihme, ettei täältä saakka viitsi kovin usein minnekään risteilylle
lähteä, kun saa vuorokauden enemmän matkustaa kuin lähempänä asuvat.
Ja me sentäs asumme noin puolivälissä tätä Suomi-neitoa.


Onhan sitä tietenkin kiva välillä päästä vähän muuallekin kuin tähän lähiseudulle,
mutta jälleen kerran päätin, etten Miehen kanssa lähde silloin, jos jotain
urheilutapahtumaa on menossa.  Nytkin vietimme illat
hytissämme/huoneessamme,  Mies urheilua seuraten,  minä taas yritin jotenkin 
kuluttaa aikaani, kun en arvannut lomamatkalle neulettakaan ottaa mukaan.
Itse olisin mielelläni istunut vaikkapa jossain laivan lukuisista paikoista musiikkia kuunnellen ja ihmisiä seuraten.  Sekin jo olisi vaihtelua, kun täällä saattaa mennä viikko, 
etten muita ihmisiä kuin Miestä näen.
Tallinnassakin olisi voinut vaikka käydä iltakävelyllä katselemassa, mitä uutta
sinne on parin vuoden sisällä rakennettu tai korjattu.
Yksin en halunnut lähteä liikkelle tai tuppaantua ryhmämme muiden pariskuntien joukkoon.
Vaikka itsellänikin jalat kipeytyvät helposti, niin silti sitä haluaisi nähdä ja kokea
matkan aikana mahdollisimman paljon ja levätä sitten ja parannella itseään kotiin päästyä
muistellen kaikkea näkemäänsä ja kokemaansa.
 Kotona  meitä odotti iloinen Koira ja kävivät kissatkin mielellään puskemassa
ja tervehtimässä.  Ikävä puolin ja toisin.
Kiitos Kuopukselle, kun mahdollisti matkalle pääsyn.


18 kommenttia:

  1. Kiva matka sinulla on ollut! Hurjan pitkältä kuulostaa matka satamaan..mutta kyllä se on sen arvoista..sit on tosiaankin kiva muistella kaikkea kokemaansa!Iloista torstaita Helsingistä🌹

    VastaaPoista
  2. Onpa tosiaan pitkä matka päästä matkalle! Tallinnassa on kyllä aina niin mukavaa, se on niin kaunis kaupunki.
    Ihanaa keskiviikkoiltaa <3

    VastaaPoista
  3. Ei sitä niin vaan lähdetä mihinkään kun on eläimiä, tiedän tilnteen. Järjestelyä on ihan tarpeeksi että johonkin pääsee.Mutta onneksi pääsit ja kiva on välillä tuulettaa itseään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi Kuopuksella oli mahdollista tulla kotimieheksi.

      Poista
  4. Kiitos Tallinnan ja Viron terveisistä! Tuota me olemme miehen kanssa usein puhuneet, että meillä Etelä-Suomen asukkaille pikkumatkat ovat oikeasti pikkumatkoja, toisin kuin pohjoisemmassa asuville. Onnistunut matka on silloin, kun voi kotiin palatessa sanoa: "On ihmeen hyvä kotiin tulla taas." Eläimet ottavat aina isäntäväkensä riemulla vastaan. Sekin tekee kotiintulosta mukavan. Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Niinpä, reissussa on kiva olla mutta aina on mukava palata kotiinkin.

      Poista
  5. Sama juttu täältäkin, tarkkaan tulee harkittua reissuun lähtöä, pitkän matkan takia ja koiralle pitää hoitopaikkakin järkätä. Mutta kyllä se piristää nähdä välillä muutakin kuin kotinurkkia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä piristää kovasti. Meidän koira ei ole ollut koskaan koirahoitolassa joten aina pitää löytää hoitaja kotiin tai kotihoitopaikka.

      Poista
  6. Kiitos ihanasta "nojatuolimatkasta" kuvien välityksellä:).Minä en olekaan käynyt koskaan Tallinnassa.Viikonloppuna meidän piti tehdä pikkumatka lähikapunkeihin,mutta nyt näyttääkin siltä,ettei saada isompaa autoa lainaan.Oma tila-auto kun meni rikki ja lainassa olevaan ei mahdu koko perhe.Saa nähdä miten käy.Olisi kyllä ihana päästä käymään välillä jossain.Liikaa tulee vietettyä aikaa kotona...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotona tulee tosiaankin oltua paljon sekä eläinten takia että rahanpuutteen. Nyt kun nuo Automiehet maksoi osan matkasta niin pystyi lähtemään.

      Poista
  7. Meillä on kans aina ensin mietittävä koiran hoito.
    Ja kun keskellä Suomea asutaan on pitkä pohjoiseen ja etelään.
    Yks reissu on tehty tänä kesänä Poriin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, sama täällä, pitkä matka sekä etelään että pohjoiseen. Kuten myös länteen.

      Poista
  8. Kiitos kuvista, oli kiva katsella sekä lukea.
    Meillä on onneksi isännän sisko joka tulee hoitamaan meidän koiraamme.
    Ensi viikolla teemme pienen vaunureissun. Muuten koira menis mukana, mutta jos käy vaikka kaupoissa, tai kahvilla jossakin, niin koiraa ei voi viedä sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kesäisin pitää vielä olla tarkkana ettei jätä koiraa kuumaan autoon.

      Poista
  9. Kivoja kuvia ja matka kuulosti mukavalta. Huh, miten pitkä bussimatka olikaan: saman pituinen kuin meidän ajomatka kotoa Äkäslompoloon.

    VastaaPoista
  10. Bussikuskin kun on pidettävä lakisääteiset tauotkin ja matkan varrelta käytiin pomimassa lisää väkeä. Siten se aika kului ja kului.

    VastaaPoista