Vuodenaikahaaste - Kesä

Tänä vuonna osallistun Tavaroiden taikamaailma -blogin

järjestäämään Vuodenaikahaasteeseen, jossa vuorossa nyt kesä.

Jotain kesäistä siis.

Ostin Miehen käydessä Motonetissa tällaisen verkkokohon (?).

En tiedä mikä lie oikealta nimeltään, mutta sieltä kalastuspuolelta löytyi.

Harmaata lankaa löytyy aina pieni kerä  jämäkeristä.

Sitten vaan virkkaamaan.

Loppuosa pitää virkata kohon ollessa jo paikallaan ja

se on tämän työn vaikein osa ;)

Pieni auringonkeltainen puuhelmi löytyi laatikosta.

Ja niin työ on ripustamista vaille valmis.

Kesään tämä ainakin liittyy, hyväksyttäneen haastetyöksi,

vaikka olen kerran aiemminkin jo  tällaisen virkannut.

Tämän kesän ampiaisia tämä ei välttämättä enää karkoita,

mutta toivottavasti ensi keväänä eivät enää tee pesäänsä

saunan katon alle.

Kännykkä mukaan

Jo aiemmin laitoin kuvan, jossa virkkasin tätä pussukkaa matkan aikana.

Nyt se on sitten viimeistely ja valmis käyttöön.

Pari vuotta sitten virkkasin mustasta, pehmeästä puuvillalangasta vastaavanlaisen,

mutta se venyi käytössä niin, että kumarrellessa kännykkä tippui sieltä.

Nyt tein ohuesta merseroidusta puuvillalangsta,

josta tuli selvästi tiukempi.  Tämäkin kerä on jämälankapussista.

Kesällä, kun ainakaan minun hellevaatteissani ei ole yleensä taskuja

ja kuitenkin kännykkä on hyvä olla mukana, niin tälle on tarvetta.  

Muistan, kun äitini kävi mielellään aina marjametsällä ja kävelyllä ja sitten aina huolestuttiin, jos häntä ei alkanut kuulua kotiin.  Aikoinaan ei ollut kännyköitä ja myöhemminkään äiti ei oppinut ottamaan puhelinta mukaansa.

Itse otan, jos lähden Koiran kanssa pitemmälle lenkillekin,

eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka jotain kivaa kuvattavaa löytyy

tai jos vaikka jotain sattuu ja tarvitsee hälyttää apua.

Heinäkuu lopuillaan jo

Viime viikon piti olla leppoisa lomilta (siis muiden lomilta) paluuviikko.

Kuitenkin viikkoon mahtui parikin reissua ja pyykkipäivä.

Tytön perheen luona olin parin yön reissulla ja

sain viettää Pikku Prinssin kanssa pari aamupäivää kahdestaan

äitinsä ollessa asioilla.

Ihana pikkumies, joka opettelee laulamaan ja touhuaa kovasti sekä ulkona että sisällä.

Kesän toinen mansikkakakku.  Ensimmäinen oli jo Miehen syntymäpäivänä

kesäkuun puolessavälin, nyt toinen Kuopuksen vierailun kunniaksi,

vaikka me siitä taidettiin suurin osa syödä.

Lauantaiaamuna hellekin näytti hetken väistyneen yön aikana.

Saimmekin taas polttopuu-urakkaamme tehtyä eteenpäin.

Kesähelteistä huolimatta talveenkin pitää varautua.

Voivottelin Miehelle, että miksi kesäaika on liiankin kiireistä,

on paljon kunnostettavaa pihapiirissä, puiden tekoa ja koneiden kunnostusta

ja vieraitakin käy enemmän.  Sitten pitkät talvikuukaudet on ihan hiljaista.

Lapsetkin perheineen käyvät harvemmin, muita ei ollenkaan,

pakkanen ja lumi estävät ulkotöiden teon

No, Mies lohdutti, että tuleehan sähkökatkot, vesiputkien jäätymiset

ja ainaiset lumityöt!

En ole ollenkaan ravi-ihmisiä, mutta kun pikkuserkun, lapsuudenkodin naapurin,

hevonen juoksi Kuninkuusraveissa, niin pitihän sitä kisakatsomo perustaa

veljeni kotona vieraillessamme.  Ei tullut ravikuningasta, mutta hyvä sijoitus kumminkin.

Sunnuntaina siis käytiin kotiseudullani, kun isäni oli vähän huolissaan äidin voinnista.

Äiti vaikutti nyt kuitenkin yllättävän pirteältä ja puheliaalta.

Harmi vaan, kun kaikesta juttelusta ei enää saa selvää

Aamulenkillä huomasin horsman jo syysväreissä.

Postin joukossa on jo ollut koulujenalkamismainoksia

.Nyt on kuitenkin vielä heinäkuu ja kesä jatkuu.

Mekin olemme tänä kesänä uineet edelliskesiä enemmän,

vaikka kovista, jatkuvista helteistä en pidäkään,

niin on siitä ollut hyvätkin puolensa,

meidänkin ylävirran uintivesi on lämmennyt siedettäväksi.