Kyläilyä ja retkeilyä

Alkuviikko lomailtiin ystäväperheen luona.

Sää suosi meitä molempina päivinä ja saimme taas uusia elämyksiä

ja näimme mukavia paikkoja, joissa emme olleet ennen käyneet.

Ensimmäiseksi vierailimme Ylämyllyn Automuseolla, Myllyn Vanhat autot.

Ennen aikaan autot olivat todellakin erilaisia.

Kiiltoa ja kokoa löytyi.

Mietimme ystäväni kanssa, että me emme olisi nähneet kyllä noita autoja ajaa,

saati sitten parkkeerata.

Kiiltoakin autoissa löytyi ja monenmoista katsottavaa.

Hyllyilla oli myös muutakin keräilytavaraa, joten lähtiessa tuntui,

että kahdeksan hallia kierrettyämme emme mitenkään nähneet kuitenkaan kaikkea.

Tänne voisi tulla uudestaankin.

Toisena päivänä vierailimme Seinävuoren rotkolaaksossa Tuusniemellä.

Kyllä oli vaikuttavat maisemat.

Kapea, todella syvä rotko, jonka ympäri kulki osittain vaikeakulkuinenkin polku.

Välillä polku laskeutui rotkon pohjalle, nousten taas toiselle puolen.

Matkan varrelta löytyi myös opastauluja.

Parkkialueen vieressä oli hyvin hoidettu, tilava laavu tulentekopaikkoineen,

puineen ja vessoineen.  Pari pöytääkin penkkeineen oli pihalla.

Meillä oli eväät ja kahvit mukana ja rotkokierroksen jälkeen ne maistuivatkin hyvin.

Ystävämme oli tehnyt  ihanaa marjamehua, jota juotiin retkelläkin Muumimukeista.

Kiitos mukavista retkipäivistä ja vieraanvaraisuudesta!

Keskiviikkona jaksoimmekin sitten jatkaa puusavottaamme virkistynein mielin.

Pihan kukat ja kasvit

Kesä on ollut viileä, sateinen ja tuulinenkin.

Ukkostakin on täällä itärajalla ollut.

silti tuntuu, että kukat ja kasvit ovat menestyneet paremmin kuin viime kesänä.

Ainakin kosteutta on riittänyt.  Ulkona olevia kukkia on tarvinnut harvoin kastella.

Terassilla olevia on kuitenkin joutunut kastelemaan, 

mutta niihinkin on sadevesiastioissa oleva vesi riittänyt.

Olen ollut tyytyväinen tämän kesän kukkavalintoihini.

Ainoastaan tähän ostan ensi kesänä valkoisen lobelian.

Se erottuisi paremmin.

Syreenille ei vain taida riittää tämä maa, se kasvaa edelleen heikosti.

Viime vuonna kun läheskään kaikki siemenet eivät itäneet,

niin nyt ne sitten ovat itäneet mullan joukossa tehden kukkapenkistä hieman sekavan.

Saas nähdä saako tästä koristekurpitsasta vielä kukkia ja kurpitsoja.

Omat hyvin talvehtineet pelargoniat ovat kasvaneet tuuheana,

kukat vain ovat harvassa. Ensi keväänä otan ne aiemmin lämpimään

ja aloitan lannoituksen aiemmin.

Kesäkurpitsa on jo kukkinut..  Tomaateissakin on jo raakileet,

kunhan puutarhatonttu vain kävisi ne joku yö maalaamassa.

Katsoimme nimittäin pikku Prinsessan kanssa sadun, jossa puutarhatonttu

kävi yöllä maalaamassa tomaatit punaiseksi.

Sain ystävältäni uudet mansikan taimet.

On nämä nyt paremmin kasvaneet kuin aiemmat,

muutamia pikku mansikoitakin olemme jo saaneet,

ne ovat maistuneet aivan metsämansikoilta.

Sain toukokuussa arvontavoittona tällaisen kookoskasvualustan.

Hyvin on salaatti siinä kasvanut, yksi sato siitä jo syötykin.

Tätä ei ole tarvinnut kastella koko kesänä,

sadevesi on riittänyt.

Aika vähäisiä nämä minun viljelyni ovat.

Ensi kesäksi haluaisin pienen perunapenkin.

Kesäkukkia yritän ensi keväänä kasvattaa itse,

poimin nyt jo kukista siemeniä talteen.

Nyt nautin kukista ja elokuusta.

Lomailua

Kun on eläkkeellä, niin on aina loma.  Ei se ihan näinkään mene, ainakaan minulla.

Kun Miehellä on lomaa niin silloin minullakin on.

Nyt on lomailtu yhdessä, vaikka ensimmäisenä lomapäivänä sattui

 jo kuukausi sitten varaamani käsihoito.

Elämäni ensimmäinen, jo oli aikakin.

Oli niin ihanaa hemmottelua, että tätä toivon jatkossakin lahjaksi.

Vaikka lähes joka päivä on satanut vettä, niin on se aurinkokin välillä paistanut.

Ollaan saatu ihastella kauniita iltoja.

 Kummityttönikin kävi äitinsä ja pikkuveljensä kanssa.

Sain ystävältäni ihanat keltaiset ruusut.

Vaskiviikon konserttiinkin ennätin Diabetesyhdistyksen kanssa.

On ne vaan niin sykähdyttäviä hetkiä.

Lakkasuollakin ollaan käyty pari-kolme kertaa.

Suo on tuossa ihan kotitiemme toisella puolen ja tunnin reissulla tulee useampi litra kerättyä.

Korvessa asumisen etuja, kuten ystävälleni totesin.

Onkireissullekin ennätimme yhtenä iltana.

Kyllä se vaan on niin rentouttavaa tekemistä.

Kalasaalistakin tuli, useampi ahven ja iso hauki, joka laskettiin takaisin.

Kalat piti tietenkin savustaa ja samalla siinä herkuteltiin vaahtokarkeilla.

Loman ensimmäinen viikko on siis sujunut kaikin puolin leppoisasti,

vaikka joka päivä on jotain touhua ollutkin.

Alkuviikolla mennäänkin ystävien luo yökylään Koiran kanssa.

Leppoisaa sunnuntain jatkoa!