Valkoiset kukat

Tänä kesänä tuntuu, että luonnossa kukkii erityisen paljon etenkin valkoisia kukkia.

Suopursut, suovillat ja pihlajat erottuvat kaukaa valkoisina ryhminä metsässä.

Näitä kukkia oli ilmestynyt pihapiirimme reunalle.

 Pikku Prinsessa ihmetteli niitä yhdessä Vaarin kanssa.

Mielestämme se on tähtitalvikki, Raja-Karjalan alueella kukkiva.

Kaunis, vaatimaton kukka, joka voi kehittyä vasta neljä vuotiseen kasviin

kirjan mukaan.  Ehkä siksi emme ole sitä vielä aiemmin nähneetkään.

Kotitietä ajaessa on tänä kesä huomio kiinnittynyt myös erityisen runsaisiin 

suopursukukintoihin. 

 Myöskin suovillat kukkivat erityisen paljon.

Liekö myöhäinen kesän tulo saanut kasvit kirimään tahtia ja moni 

kukkii nyt yhtäaikaa.

Kuusikin on kasvattanut uusia alkuja ja näyttää siten normaalia vaaleamman vihreältä.

Pinkkiä

Kenelläkään ei liene epäilystä mistä väristä ja hahmosta pikku Prinsessa tykkää.

Kävimme viime viikon lopulla shoppailemassa yhdessä ja monenmoista löytyi alennusmyynnistä.

 

Metsäretket ovat pikku Prinsesan mieleen ja Vaaria odotellaan innokkaasti

töistä kotiin, jotta  Vaarin kanssa pääsee tekemään kaikkea kivaa.

Iltaisin Vaari on se tärkein, mummon kanssa kun ollaan jo päivät.

Tässä ollaan menossa suolle katsomaan miten lakat ovat kukkineet.

Rankkasade varmaan oli vienyt osan kukinnoista, mutta

kyllä siitä varmaan vähän saa maistiaisiakin, mutta myöhässä kypsyvät. 

Kissa on kärsivällinen, ottaa vastaa halauksia ja silityksiä,

jopa "korvakorut"  saivat olla paikoillaan.  Sitten kun kärsivällisyys loppuu,

lähtee Kissa omiin piilopaikkoihinsa.

Viime viikolla tarvittiin ulkoleikkeihin vielä päällysvaatteetkin,

toisaalta ne suojasivat myös itikoilta.

Tämä viikko alkoi onneksi aurinkoisena jo ja toivon mukaan

päästäisiin jossain vaiheessa jo uimaankin.

Veneretkelläkin ollaan käyty.  Aluksi veneily tuntui mukavalta,

mutta sitten pikku Prinsessaa alkoi kyllästyttää paikoillaan istuminen.

Luonnossa liikkuminen on kuitenkin parasta,

yhdessä ollaan ihmetelty eri kasveja, puita ja sieniä.

 Kukkiakin ollaan kerätty, voikukat ovat erityisen ihania.

 Eilinen meni pötkötellessä oksennustaudin myötä, mutta tänään taas 

tehdään jotain mukavaa.

Vekararokissa

Eilen oltiin Joensuussa Vekararokissa.

Vaikka oma kunto ei paras mahdollinen ollutkaan,

 niin luvattu, mikä luvattu, rokkiin mentiin.

Mummo on aikoinaan käynyt monena vuotena Ilovaarirockissa,

sitten muutamana vuotena Ilosaarirockin Sulo-klubilla ja on nyt lasten lasten myötä

siirtynyt Vekararokkiin.  Ehkä minä jonain vuonna vielä pääsen sinne

oikeaan Ilosaarirockiinkin, ehkä sitten kun ikäni puolesta saan ilmaislipun

ja lasten lapsetkin ovat jo siellä!

Vekararokissa olimme pikku Prinsessan ja Prinssin kanssa sekä

tietenkin Tyttö, Vävy ja Vaari.  Ilosaaren alue, jossa siis aikoinaan myös se oikea

Ilosaarirock aloitti, oli muutostöiden takia pölyävä hiekkakenttä. Mutta ei se menoa haitannut.

Pääesiintyjä tuntui monen mielestä olevan Kikattava Kakkiainen.

Pikku Prinsessan mielestä Kikattavan Kakkiaisen lisäksi parasta olivat

siniset ilmapallot ja pomppulinna, jonne jonotettiin uuvuttavasssa auringon paisteessa.

Pikku Prinssi nautti olostaan suunnattomasti rokkitapahtumassa.

Hän "lauleli" musiikin mukana ja katseli innokkaana ympärilleen.

Kuten monen muunkin rokkaajan Ilosaari-keikka päätyy tähän, niin pikku Prinsessankin.

Aamu ei alkanut kovinkaan mukavasti.

Pikku Prinsessa oksenteli, liekö oli liian paljon eilen auringossa,

vaikka illalla olikin virkeä ja touhukas mummolaan palatessamme.

Sillä aikaa, kun siivosin sängystä oksennuksen likaamia vuode- ja yövaatteita ja

pesin Prinsessan hiuksia lavuaarissa, niin Pikkukissa kaatoi

aamupissapotan.  

Menisihän tämä vielä, jos oma olo ei olisi niin huono, johtuen

antibioottikuurista ja borrelioosin aiheuttamista kivuista ja säryistä.

Nyt pikku Prinsessa pötköttää puhtaissa lakanoissa

ja Pikkukissa puhdistaa itse itsensä.

Tämä päivä menee lepäillessä, itse kullakin.