Tässä ne nyt on!
Uudet kaappimme. Nurkkaan jäi kapea tila lampulle, joka toimii luku-/yövalona.
Tuosta lahjaksi saadusta jalkalampusta en ole oikein koskaan tykännyt,
tuolla se on kuitenkin käytännöllisin.
Sisustuslehdessä tähän laitettaisiin kuvateksti;
torkkupeiton värit toistuvat kukissa.
Sattumaa, sanon minä.
Kaappien päällä on levitettävän sohvan päälle tuleva paksu petauspatja,
jolle etsin vielä sopivaa suojapussin kangasta.
Työpisteeni, joka toimii sekä läppärin pöytänä että ompelupöytänä tarvittaessa.
Pieni ja kätevä.
Musta oksanaulakko on tällä erää ylimääräinen,
mutta siihen voi tarvittaessa ripustaa vaikkapa kaulakorun.
Lamppu on Tytön ja Vävyn entinen, jonka päällystin uudelleen lautasliinalla,
joka on samaa kuviota sängynpäätymme kanssa.
Sängynpääty on kangsta ja finnfoamlevyä.
Telkkari pääsi uuteen paikkaan.
Tästä olonurkkauksen ja tupakeittön välitilasta se on helppo kääntää
katsottavaksi kummasta suunnasta tahansa.
Telkkari on iänikuisen vanha, mutta toimiva.
Käkikellon halusin aikoinaan 50-vuotislahjakseni,
lapsuudenkodissani kun oli aikoinaan samanlainen.
Seinällä olevan raanun olen itse kutonut ylioppisvuoden jälkeisenä välivuotena
eli 18-vuotiaana käydessäni äidin kanssa kansalaisopiston kudontapiirissä.
Maalla ei hirveästi noita harrastusmahdollisuuksia silloin ollut ja
käsityöt kiinnostivat jo silloin. Siinä se on muistona nuoruudesta.
Uusien kaappien tieltä lähtee osa tavaroista varastoon.
Kaaos sisältä on siten siirtynyt terassille.
Maalauksen alla on nyt pöytä ja penkit.
Pääsiäispyhinä pitäisi olla valmista.
Vappuun mennessä olen antanut itselle aikaa siistiä myös terassi.
Täällä on tyypillinen kiirastorstain keli.
Lunta tulee ja on kylmää.
Keväästä ei tietoakaan vielä.
