Black Friday

Tämä on harvinainen postaus Mummo ja Koira blogin historiassa.  

Ensimmäinen todellinen yhteistyöpostaus.

Olen kertonut aiemmin blogissani joistakin tuotteista oma-aloitteisesti, saamistani "tilauslahjoista" sekä arvostelukappaleina saamistani kirjoista.   En halua blogiini sellaisia tuotteita tai tavaroita esille,
 joita en itse oikesti pitäisi tai käyttäisi.

Olen jopa vastustanut monien, etenkin muoti- ja kosmetiikkablogien yltiöpäistä tuotteiden hehkutusta, joissa se ainut ja paras tuote vaihtuu postausten myötä ja uskottavuus on täysin kadoksissa. 

Kuva Dress Like Marie, villatunika

Olen huono etsimään ja sovittelemaan vaatteita.  Tuntuu, ettei mikään istu tällaiselle lyhyelle pyöreävartaloiselle mummolle.  Jos vaate istuu hyvin rintojen ja vatsan kohdalta, on sen hihat ja helma liian pitkät.  Vaatteen pitää myös tuntua mukavalta ja mielellään saisi korostaa hyviä puolia, vaikka olisivatkin XL-kokoisia.  Mummokin saisi näyttää uudessa vaatteessa hyvältä ja tuntea itsensä vielä upeaksi mummoudesta huolimatta tai juuri sen takia.

Löysin Dress Like Marie etsimällä itselleni tunikaa netistä.  Ja mikä mukavinta, verkkokaupassa voi kysyä tuotteesta ja sieltä vastattiin nopeasti esim. kysymykseeni ale-puseron pituudesta.  Ei tarvitse arvailla.

Dress Like Marie on nimestään huolimatta suomalainen perheyritys Oravaisissa, Pohjanmaalla.

Siellä Marie Backman-Thors itse toimii.  Jälleenmyyjiä löytyy, tällä hetkellä lähinnä rannikolla ja Ahvenanmaalla, jossa myös verkkokaupan varasto sijaitsee.

Valikoima koostuu pääasiassa naisten vaatteista sekä asusteista koossa S-3XL, osa jopa kokoon 4XL-5XL saakka.

Yleensähän näitä suurempia kokoja on harvemmin mistään saatavilla.

Mistä sitten nimi Dress Like Marie.  

Tässäpä kuvaus yrityksen verkkosivuilta;

"Yritys sai alkunsa sattumalta jo 6 vuotta sitten, kun Marien ystävät ja tuttavat oikeasti yrittivät ostaa hänen päällään olevat vaatteet, jotka hän oli ostanut ulkomaanmatkoillaan itselleen. Siitähän nimi Dress Like Marie (pukeudu niin kuin Marie) tuleekin. Marie itse vastaa ostoista ja käy ostosreissuilla Espanjassa tiheään tahtiin poimimassa yksilöllisesti kaikki tuotteemme."

Kuva Dress Like Marie, Fredrika

 Nyt Marie on lanseerannut myös ikioman vaatemerkin, joka perustuu Marien tietoon ja kokemukseen.  Vaatteilla on oma nimi, joka kertoo vaatteen luonteesta ja inspirationin lähteestä.
Täältä löysinkin monta mukavaa mallia itselleni.

Kuva Dress Like Marie

Tykkään itse käyttää paljon tunikoita ja leggingsejä.  Ne ovat mukavat päällä ja korostavat kapeita jalkojani, mummossakin löytyy jotain korostamisen arvoista ;)
 Kokosin tähän postaukseen joitakin omia suosikkejani.  Valitettavasti tilasin tuotteet niin myöhään, ettei ne vielä ennättäneet tulla tänne itärajalle saakka, vaikka matkalla jo ovatkin. Tiedossa siis lisää kuvia ja tunnelmia vaatteita sovittaessani.
Niin ja koska tänään on Black Friday, löytyy Dress Like Marien sivuilta tuotteita vain 15 eurolla.  Kannattaa toimia nopeasti.  Kysyinkin jo aamupalalla Mieheltä, että saanko itse tilata itselleni syntymäpäivälahjan ja joululahjan, niin hänen ei tarvitse kuin maksaa lasku.  Sopii kuulemma.
Lopuksi vielä  ennakkotietoa; arvontaa tulossa, palkinto Dress Like Marielta, ohjeet ja tiedot vaatepostauksessani lähiaikoina.

Joulun tunnelmaa hakemassa

ROMANSSI

"Jos jäät odottamaan, että onni löytyy itsesi ulkopuolelta, joudut odottamaan ikuisesti.  Kun silmäsi avautuvat näkemään elämän kauneuden, löydät onnen heti."

Kävimme tiistaina Tytön kanssa Joensuun Taitokorttelissa joulutunnelmaa aistimassa ja ideoita katselemassa.  Ensin tietenkin päiväkahville  Kauppaneuvoksen kahvilaan, suklaa-kirsikkakakkua ja lakka-juustokakkua.  Kahvilan seinillä oli kivaa kästiyötaidetta.  Romanssi-taulusta huomasin nuorena virkkaamani pitsimallia.  Kotimatka-taulussa oli räsymattopohja ja hopeaketjuja koristeena.

Kiertelimme eri putiikeissa ja ihastelimme käsityötaitoja.

Mustan kissaheijastimen voisi itsekin yrittää tehdä.

Joulujuttuja oli tietenkin jo nostettu esille, vaikka varsinaiset joulukojut tulevatkin vasta myöhemmin piha-alueelle.

Taitoshopiin johtavalla käytävällä oli katossa erilaisia himmeleitä ja lattiassa räsymatot, jotka turvallisuuden takia olivat tarrasmuovia.

Kuvan perusteella taitava tekijä pystyy kyllä tuon tähden mustista pilleistä tekemään.  Jos vain aikaa löydän, kokeilen itsekin.

Pikku Putiikin ihanat rautalangasta väännetyt sanat ja lauseet ovat aina yhtä hauskoja.  Täältä putiikista löysin yhden ihanan lahjankin Miehelle, en uskalla sitä vielä paljastaa.

Sarustiikka oli muuttanut ulkorakennuksen alakertaan, hyvä niin, aiemmin pelkäsin niitä kapeita ulkoseinämällä olevia portaita.  Nyt siellä yläkerrrassa näytti olevan joku leluliike, mutta jäi meiltä korkean paikan kammoisilta väliin.

 Sarustiikan sisäänkäynti oli mystinen, kaunis, pelottava.

Sisällä oli ihanan valoisaa, kimmaltelevaa, kaunista.

Tuotteet siellä on kivasti esillä, kauniisti paketoituina.  Harmi, kun olen niin ujo mainostamaan blogiani, jotten kysellyt mitään "blogiyhteistyön" merkeissä mukaani ainoastakaan putiikista.

Tyttö huomasi kivan idean hyasintteille.  Nyt vain vanhoja mukeja penkomaan.

 Löysin Taitoshopista myös Pyykkietikkaa, josta olen lukenut monesta blogista.  500 ml pullo maksoi 12,50, joten ei ihan halpaa, mutta kokeilu mielessä haluan testata.  Joulukalenteritiskirätti oli puolenhinnan tavaroissa ja tonttukuvioiseen pakettiin piiloutui Miehen joululahja.

Ilta alkoi jo hämärtyä, kun lähdimme kotimatkalle. 

Vapaapäivät ovat vaarallisia

Siis Tytön vapaapäivät.  

Olin alkuviikon Tytön vapaapäivien seurana tuolla suuremmassa kaupungissa ja kävimme myös jo sunnuntaina Kuopion Ikeassa ja tietenkin sitä tuli jotain hankittuakin.  Tämän lisäksi kaksi isoa pakettia pressutallin osia toin tullessani kotiin. 

Auton takaosa oli täynnä laatikoita, omasta mielestäni tietenkin ne pressutallin laatikot veivät suurimman osan tilasta, ei minun ostokseni.

Kuvitelkaa, että tähän autoon piti mahtua myös kissan kuljetuslaatikko, kun veimme Tytön ja Vävyn kissan tikkien poistoon.

Kyllä tuolla Kuopiossa oli aivan erilailla panostettu jouluun kuin täällä omassa pikkukaupungissamme.  Mietimme, kuinka monta jouluvalosarjaa tähänkin koristeluun oli käytetty.  Ja naureskelimme sille, joka noi valot oli paikalleen asetellut, valojohdot kun tuppaavat aina menemään sekaisin ja niitä saa kiskoa ja pujotella hermot kireällä.

Kyllä joulu näkyi myös kirpputoreilla.  Moni oli koonnut ylimääräiset joulukoristeet jo myyntiin. 

Harmi vaan, hinnat eivät olleet aina niin kirpputorihintoja.  Itselleni lähti kahdella kirpparilla kierreltyämme vain yksi 1,50 euron ostos mukaan, sekin ns. uusista tuotteista pikku prinsessalle pinnejä.

 

Kävimme myös lastentarvikeliikkeestä katselemassa.  Kyllä sitä on kaikenlaista tullut enemmän kuin silloin kaksikymmentä vuotta sitten, kun Kuopusta odotin.  Silloin piti monta asiaa ideoida ja toteuttaa itse, nyt löytyy kaikkeen jo valmista.

Tai no, ei aivan valmista.  Tästä pitäisi tulla ja tulikin syöttötuoli.  Sunnuntain Ikean reissulta Tyttö ja Vävy ostivat vauvalle pinnasängyn tarvikkeineen ja syöttötuolin jo valmiiksi.  Matkaa, kun on sinne Kuopioonkin niin, ettei siellä aina tule käytyä.  Itse ostin ns. juniorituolin, pikku prinsessan jo kasvettua ohi syöttötuoli-iän.

Itselleni suuri nautinto on päästä välillä "ulos" syömään.  Ennen töissä ollessani, tuli välillä käytyä lounasruualla ja silloin oli myös varaa käydä joskus iltaisinkin syömässä aivan erilailla kuin  nykyisin.  Emme me nytkään missään kalliilla ruualla käyneet, sopivasti lounasruualla hyvästä ruuasta tunnetussa paikassa, ravintola Sulossa Joensuussa.  Haluan mainita ravintolan nimen, koska toinen omistajista on Pojan kavereita ja hoiti heidän häätarjoilunsa reilu vuosi sitten.  Ruoka siellä on kohtuullisen hintaista ja todellakin hyvää.

 Kävimme me Tytön kanssa kahveillakin kaupungilla pyöriessämme.  Sitruunapulla on herkkuani, vaikka tällä kertaa suostuinkin puolittamaan sen Tytön kanssa.

Isoissa marketeissa en ole pitkään aikaan tottunut käymään.  Meillä marketit ovat vielä kohtuullisen kokoisia täällä omassa pikkukaupungissamme, mutta tuolla Joensuussa esim. Prisma on todella suuri.

Niinpä sitten Tytön ja Vävyn tehdessä ruokaostoksia, kiertelin katselemassa kausituotteita.  Joulutavaraa oli todella paljon, onneksi tähän ikään mennessä osaa tyytyä jo vain ihastelemaan niitä.

Siellä hyllyjen välissä pyöriessäni satuin törmäämään vanhoihin perhetuttuihin, joiden kanssa yhteydenpito viime vuosina on jäänyt.  Oli todella ilo nähdä heidät.  Ja kun takana on vuosikymmenten ystävyys, niin juttu jatkui kuin ennen.  Ennätimme vaihtaa siinä pikaiset päivitykset molempien nykyisyydestä ja sopia tapaamisesta uudelleen.  Tämä tapaaminen oli Prisman parasta antia minulle.

 Jotain jouluistakin joululahjojen lisäksi tuli hankittua.  Ensimmäinen tämän vuoden joululehti.  Tätä lehteä olin jo aiemmin hypistellyt, mutta kalleuden, 8,20 euroa, takia en ollut ostanut.  Nyt kuitenkin päätin sen hankkia, onhan siitä iloa tulevinakin jouluina.  Tyttö oli onnistunut saamaan minulle työkaveriltaan partiolaisten joulukalenterin, nyt jo perinteeksi muodostuneen.  Saimme Miehen kanssa myös joulukalenterilaatikon Tytöltä ja Vävyltä.  Vävy oli teipannut kannen kiinni, etten päässyt sitä vielä hypistelemään liian aikaisin.