keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Rikke hat


Eilinen päivä meni vesijumpassa ja ryhmässä, mutta ennätin kyllä neuloakin maanantaina aloittamiani pipoja.  Pakkasten tullen huomasin, että minulla on lukuisten pipojen joukossa vain yksi, jota käytän ja joka on hyvän tuntuinen päässäni.  Se on tehty Rikke hat ohjeella, jolla tein muutama vuosi sitten monet pipot nuorisolle. Rikke hat ohjeita löytyy paljon googlettamalla.  Nyt olin jo ostanut syksyn Kädentaitomessuilta Helsingistä Gilliat lankaa, joka pitäisi sopia myös herkkäihoisille.   Mukava tästä oli ainakin neuloa.  Tumman violetista olin jo tehnyt Vävylle kaulaliinan ja niinpä yhdistin siihen toista sävyä lisäksi.  Koristeena tässä rusetti ja kukkakuvioinen nappi.  Toinen viininpunainen sai koristeekseen  kolme kukkanappia ja nallenapin. Ylempi pipo on jo ollut testikäytössä lumitöissä illalla ja aamulla.  Hyvältä tuntui eikä kutittanut. Näillä pärjään nyt talven tuiskut ja pakkaset.

maanantai 16. marraskuuta 2015

Ommeltua


Eilen jo suunnittelin ompelevani tänään.  Suunnitelma takkuili hieman, kun Miehelle nousi kuume eilisiltana.  Liekö palennuttanut itsensä venettä nostettaessa, kun kasteli kätensä useampaan kertaan kylmässä vedessä.  Niin ja kun Mies on sairas, niin hän TODELLA on sairas.  Telkkaria kyllä jaksaa kattoa, muttei sitten mitään muuta.  "Mehuakin voisi ottaa, muttei jaksa" "Pitäisikö ottaa lääkettä, onkohan sitä"  "Palentaa, onko lisää peittoja".
Niin, kun nainen sairastaa, niin hän siinä ohessa tekee ruuat, ruokkii miehen ja elukat, tiskaa ja siivoo.
No, sain minä ommeltuakin.  Vaaleapohjaisesta kissakankaasta ompelin kaksi tyynynpäällistä, sinisestä Vallilan Lovebirds kankaasta myöskin tyynyn päällisen.  Joutaa kesän kukkakuvioiset talvivarastoon.  Olen ihastunut Gudrun Sjödenin Solros kankaaseen ja sitä oli jemmassa alennusmyynnistä ostettua ja siitä tein pari kappaa, johon laitoin yläreunaan solmiamisnauhat.  Meillä ei kissojen takia pidetä pitkiä verhoja, helpompi niin.
Pirteä punavalkoraitainen kangas oli jäykempää puuvillakangasta ja siitä ompelin sellaisen reilun pussin, johon sivuun tuli solmiamisnauhat.  Siihen voin alkaa keräämään pieniä joululahjoja.  Eipä sitä enempää ennättänytkään, kun iltahämärä jo hiipi.  Iän myötä olen huomannut, että hämäränäkö on heikentynyt eikä sitä valotkaan auta, mutta eihän näillä ompeluilla kiire ole, tekee vaan mieli vaihtaa noi kesäkukkaiset talvisimpiin.

Venyvä kissa


Ei tullut sellaista pehmokissaa, kun piti.  Lanka on erittäin pehmoista, fleecemäistä, mutta myös venyy ja viruu helposti.
Tästä tuli suunniteltua isompi ja olisi tullut vielä isompi, jos olisin täyttänyt täyteen.  Pehmeään neuleeseen oli vaikeata ommella kasvotkin.
Mutta pehmeytensä ansiosta tämä kissa muotoutuu hyvin kainaloon tai tyynyksi.  Pikku Prinsessa pääsee kokeilemaan mummolaan tullessaan.