Pitkän päivän ilta

Koko päivä siinä meni, että sain käytyä suuressa kaupungissa viemässä tavaroita kirppispaikallemme ja hoitamassa asioita.  Kyllä se on kumma miten ihmiset eivät viitsi viedä tavaroita paikoilleen saati että laittaisivat ne hengareihin.  Meidänkin paikalla oli vaattet lattialla ja omia tavaroita löysin muilta paikoilta. Kiertelin sitten koko kirppiksen ja löysin sieltä kivat kankaat edullisesti.  Ruusukangasta metrin verran maksoi kaksi euroa ja oranssisävyistä kangasta vähän yli metri euron.  Alimpana näkyvä kangas on Marimekkoa ja 90 cm maksoi kuusi euroa.  Hyvät ostokset siis, kun juuri pari päivää sitten löysin kirjastosta Mekkotehdas-kirjan, niin voin kokeilla tehdä mekkoa pikku Prinsessalle. Jos omatekemät ei onnistu, niin kirppikseltä löysin kivan kesämekon kokoa 80 cm viidelläkymmenellä sentillä.
Kävin myös tutun kampaajan käsittelyssä nuorentamassa itseäni.  Vaikka mummolle sopisikin harmaat hapset, niin koen, että sen verran turhamaisuutta sallin itselleni, että käyn kampaajalle kuuden viikon välein.
Isän puolen suvun rasitteena kun on hiusten harmaantuminen jo neljänkympin iässä.
Keli oli kurja ajella, aamulla liukasta ja päivän mittaan loskaista, paluumatkalla sitten taas tihkusadetta.  Onneksi ei kovin usein enää tarvitse tuota matkaa kulkea. 
Paluumatkalla hain vielä postista kangaspaketin Ompelun Ihanuus -verkkokaupasta ja suuren säkin kudetta rahiaihion päällystämiseen.
Nyt on taas tekemistä pitkäksi aikaa.

Kevään tulo yllätti itäsuomalaiset

Lähes joka syksy kuulemme uutisista, että talven tulo yllätti eteläsuomalaiset.  Jotenkin oudolta tuntuu, että suomalaiset eivät jo tiedä, että se talvi tulee joka syksy. Tänään täällä Itä-Suomessa oli tuulinen, mutta paikoittain aurinkoinen sää. Aurinko lämmittää jo lunta, vaikka pakkasta onkin.  Koira ihmetteli sulanutta lunta, pureskeli jääpaloja ja antoi auringon lämmittää turkkiaan.
Talvi on koetellut näitä harjoja vai liekö voiman käytössä hellittämisen varaa.

Kirppistelyä

Tyttö laittoi kuvia kirppispaikastamme, oli kuulemma kovin sotkuinen parin päivän jälkeen. Ihmisillä on paha tapa hylätä katsomansa vaatteet jopa lattialle. Ei kunnioiteta ollenkaan toisten omaa.  Myöskin varkauteen joutuu tottumaan viedessään tavaroita kirpputorille.  Harmi. 
Huomenna menen itse katsomaan paikkaamme ja viemään muutamia tavaroita sinne lisää.  Samalla kiertelen muut paikat ja toivottavasti teen jotain löytöjä.  Eilen kävin paikallisella pikkukirppiksellä ja löysin siistin Muumipeikko ja eläinystävät -katselukirjan viidelläkymmenellä sentillä.