Pistesukat

Olen aina vähän epäluuloisesti suhtautunut tukisukkiin.
Mielestäni ne ovat ahdistavat, puristavat ja kutittavat.
Niin, kutittavat.  Niinpä minulla ei ole ollut koskaan tukisukkia.

Nyt sain kokeiltavakseni Color4Caren tukisukat.
Ja ne eivät tuntuneetkaan yhtään siltä, miltä olin kuvitellut.
Ne ovat napakat, muttei puristavat.
Ne ovat miellyttävän tuntuiset, koska niissä on 74 % puuvillaa, ei siis kutittaneet.

Sukkien yläosassa on tarpeeksi leveä resori, joten jopa se, että sukat ovat polvisukat, ei ahdistanut.

Paine sukissa on juuri sopiva jopa kokopäiväiseen käyttöön.
 Color4Care valikoimista löytyy todella monenvärisiä ja kuviollisia tukisukkia.
 Itse valitsin mustat Pisteet sukat, jotka sopivat hyvin melkolailla mustiin vaatteisiini,
mutta pisteet niissä on sitä "jotain".

Verkkokaupasta löytyy paljon myös muitakin mielenkiintoisia tuotteita pisteteemalla
mm. sakset ja sandaalit.

Mustavalkoväritys kun nyt vaan sopii kotiimme.

Sukat on saatu blogiyhteistyön merkeissä.

Borrelioosi

Niinpä siinä sitten kävi, että sain kolme viikkoa sitten puraisseelta punkilta

 borrelioosin eli Lymen taudin.

Punkkihan oli kiivennyt selkääni ja ei ollut edes kunnolla vielä kiinnittynyt,

kun se poistettiin.  Luin silloin paljon asiasta netistä.

Itse oli hankalaa seurata selässä ollutta jälkeä, 

mutta lähes päivittäin pyysin Miestä ottamaan siitä kuvan, jotta näin muutoksen.

Koko ajan puremakohta oli hieman kosketusarka ja punoitti vähän,

mutten ollut huolestunut, koska diabeteksen takia minulla paranee haavat tosi hitaasti.

Viikonloppuna puremakohdan ympärille alkoi tulla  rakkulaista ihottumaa

 ja menin sitten maanantaiaamuna päivystykseen.  

Pääsinkin melko nopeasti lääkärille, joka totesi tarkkaan tutkittuaan, että

kyllä tätä voidaan pitää borrelioosina.  Oireet ja ajankohta täsmäsivät.

Selvissä tapauksissa ei oteta vasta-ainemääritystä.

Sain vahvan, kaksi viikkoa kestävän  antibioottikuurin, jota sitten tarvittaessa jatketaan.

Jos muita oireita tulee, niin mentävä uudestaan lääkäriin.

Harmi juttu, ikäväkin, mutta toivottavasti selviän tällä kuurilla ja

pitkittyviä, hankalia oireita mm. nivel- ja lihaskipuja,  sydän- ja keskushermosto-oireita,

ei tule.  Väsymystä varmaankin tulee jo vahvoista antibiooteista.

Kotiin on tultu

Viime viikko kului pikku Prinsessan kanssa.  

Monenlaista puuhaa tehtiin kahdestaan, mutta ennätettiin koko perheelläkin

nauttia yhteisestä ajasta.

Käytiin Käpylän alueella pyöräretkellä ja tottakai jäätelöllä lippakioskilla.

Kioski on perinteinen, mutta rennolla tavalla uudistettu.

Jäätelö, kahvi ja palvelu oli hyvää.

Meidän siinä nauttiessamme jäätelöä, tuli kioskille kaksi todella vanhaa "hienoa" rouvaa

vastakkaiselta puolelta katua palvelutalosta hoitajan kanssa jäätelöä hakemaan,

tietenkin tötteröjäätelöä. Ilo oli silmin nähtävää.

Olen aina ollut kiinnostunut sotahistoriasta ja reittimme suuntautui tietenkin siksi Taivaskalliolle,

jossa sodan aikana sijaitsi ilmatorjuntapatteri Taivas.

Tästä ja muista sotien ajan kohteista Helsingissä pitää saada lisätietoja.

Poika vinkkasi Pauli Jokisen sivuista ja sieltä löysin tiedon, että Sunnuntaikävelyllä sotien ajan Helsingissä teos ilmestyy elokuussa Minerva Kustannukselta. Se on kyllä pakko saada. 

Kävimme Helsingin reissullani myös syömässä Vantaan parhaassa ruokaravintolassa.

Ei ole turhaan valittu parhaaksi; ruoka oli hyvää, palvelu mukavaa ja paikka oli lapsiystävällinenkin.

Tänne mennään varmasti toistekin.

Kotiin paluu ei sujunut aivan siten kuin toivoin, mutta selvittiin.

Koirakin oli viihtynyt lomalla kummityttöni luona ja tuli iloisena vastaan,

oli selvästi nauttinut olostaan ja oli niin turkki pöyheäksi harjattuna.

Viikonlopuksi saimme ystäväpariskunnan vieraaksemme ja kävimme yhdessä

Parasta ennen ja NYT tapahtumassa.

Tapahtuma oli kiva, monta jollain tapaa paikallista lähtökohtaa olevaa esiintyjää,

esiintymisen iloa, vanhojen tuttujen kohtaamisia,

rentoa oloa, mukavaa seuraa.