Ihanaa naisten päivää

Tytön Pikku Prinssin ristiäiskukista ottama kuva

On taas vierähtänyt aikaa edellisestä postauksesta, koska  mummo on ollut kiireinen.

Tähän maaliskuuhun mahtuu monenmoista tapahtumaa ja tekemistä.

Viikko sitten matkustin taas Helsinkiin.  Matkalukemisena tällä kertaa minulla oli kirja Paikka kaikelle.  Kirja on vielä kesken, mutta hyvää asiaa siinä on.  Kävin poikkeuksellisesti junamatkalla ravintolavaunussa syömässä; BBQ-kanaa parmesanrisoton kanssa.  Yllätyin positiivisesti.  Annos oli reilu ja todella hyvän makuinen.  Illalla perillä sain vielä Pojan tekemiä täytettyjä paprikoita.

Pikku Prinsessan luona oli taas monenlaista touhua.  Katsottiin yhdessä Nalle Puhia, leikittiin pehmoeläimillä ja Muumi-talolla.  Perjantaina olikin sitten odotettu tapahtuma päiväkodilla, isovanhempien päivä.  Kylläpä lapset sekä isovanhemmatkin olivat innoissaan.

Laululeikkejä oli harjoiteltu ja hyvin ne sujuivatkin.

Kiitos Oulunkylän Päiväkodin väki, kun jaksatte järjestää tällaisia tapahtumia vuosittain.

Perjantaina lähdettiin sitten paluumatkalle kaikki yhdessä eväiden kanssa.  

 

Pikku Prinssin kastetilaisuus oli lauantaina ja jäin jo Tytön perheen luo yöksi.  Täälläkin sain kissaseuraa viereeni.  Aamulla ompelin vielä virkaamani rusetit kastepukuun paikoilleen.

Lankamaailmassa tuli reissun aikana vierailtua ja pitihän sitä bambulankoja ostaa, kun halvalla sai.  Viisi kerää kympillä! Paluumatkan aikana sain jo yhden kerän kulutettua.

Lauantaina oli sitten pikku Prinssin kastetilaisuus, läsnä isovanhemmat, sedät ja enot perheineen.

Isovanhempien esirukous kosketti; kiitollisuus tästä lapsenlapsesta, toive yhteisen ilon, läheisyyden ja hellyyden kokemisesta.  Tilaisuus pidettiin pikku Prinssin kotona ja onnistui hyvin, sankari ei herännyt edes kasteen aikana.  Vävyn äiti oli leiponut ihania leivonnaisia, jopa kaksi suklaakakkua.  Itse vein karjalanpiirakoita ja kukka-asetelmat viemisinä tai oikeastaan Mies toi ne kotoa tullessaan.

Tämäkin viikko on touhua täynnä.  Poika tuli pikku Prinsessan kanssa sunnuntaina lomalle.  Miniän piti mennä junalla takaisin jo maanantaiksi töihin.  Pojan ja pikku Prinsessan kanssa käytiin luistelemassa paikallisessa jäähallissa, minäkin viidentoista vuoden jälkeen pysyin luistimilla pystyssä, jalat kyllä väsyivät.  Maanantaina Poika valmisti loimulohta Miehen ohjeen mukaan ja sitä odotellessa paistoimme makkaroita. 

Eilen kävimme pikku Prinssiä hoitamassa ja Poika jatkoi siitä matkaa kotiinsa ja sieltä sitten työmatkalle.  Me palasimme pikku Prinsessan kanssa linja-autolla takaisin mummolaan.

Pikku Prinsessa nukkui lähes koko matkan. Tänään on tehty lumitöitä ja pikku Prinsessa opeteli hiihtämään sedän (Kuopuksen) entisillä suksilla.  Tosi hyvin se sujuikin ensikertalaiseksi.

Loppuviikko meneekin sitten Prinessan kanssa touhutessa.  Lauantaina matkustamme sitten junalla Helsinkiin ja siellä on Miniä meitä vastassa.

Ensi viikolla on sitten Miehen talviloma, joten mummolla riittää edelleen touhua.

Ihanaa naisten päivää kaikille!

Kukkaron kuningatar

Kun sain Atena kustannukselta tämän kirjan, maltoin tuskin heittää takin pois päältä, kun jo avasin paketin.  Luin siis kirjan jo kauan sitten, mutta en ole oikein saanut ajatuksiani 

sen suhteen kootuksi kunnolla aiemmin.

 "Kukkaron kuningatar näyttää tien säätämisestä säästämiseen ja 

auttaa löytämään taloudellisen mielenrauhan."

Ehkäpä tuo ylläoleva lainaus kustantajan sivuilta kuvaa parhaiten kirjaa.

Lukiessani kirjaa, odotin koko ajan, että milloin ne konkreettiset vinkit oikein alkavat eli kun teet näin ja näin säästösi kasvavat.  Tuntui, että koko ajan vain käytiin läpi omaa nykyistä tilannetta ja miten siihen on  päätynyt.  Mutta siinähän se asian ydin olikin.  

Ymmärtää oma rahan käyttö ja mikä itselle on tarpeeksi.

Kirjassa kerrottiin myös mm taloudellisesta lukutaidosta ja miten  sen tasot vaihtelivat eri maissa.

Itse sain kaikki tehtävät oikein ja ihmettelin, että miten kukaan voi tässä epäonnistua.  Mutta teetettyäni tätä lähipiirissäni, huomasin, ettei nämä asiat olekaan ihan niin yksinkertaisia kaikille, minä nyt vaan satun olemaan koulutukseltani ja työkokemukseltani näistä tietoinen.

Löysinkö sitten oman sisäisen kukkaron kuningattareni?

Löysin, olen löytänyt sen käytännön ja kantapään kautta.  

Toivoisin kuitenkin, että moni nuorempi lukisi tämän, jottei tarvitsisi kaikkea oppia vasta sitten,

 kun on pakko.  Oletteko muuten laskeneet, kuinka paljon olette elämänne aikana ansainneet ja saaneet rahaa? Entäs mitä siitä on nyt jäljellä?

Oletteko myös laskeneet, paljonko työssä käyntinne maksaa? 

 Paljon on todellinen tuntipalkkanne?

Entä mikä on teille tarpeeksi?

Jenni Selosmaa Kukkaron Kuningatar, 2017

Kahdeksan askelta taloudelliseen hyvinvointiin

Atena.fi

Muutakin kuin villasukkia

 

Villasukkia valmistuu edelleenkin tasaiseen tahtiin koko ajan, en vaan osaa olla neulomatta telkkaria katsellessani tai auton kyydissä istuessani.  Nyt olen tehnyt lähinnä miesten sukkia, tummia sävyltään, ne on jo kaikki hinnoiteltu ja laitettu kirpparikassiin.  

Onneksi välillä on jotain ompelutyötäkin.  Pikku Prinssi on melkoinen kastelija vaipanvaihdon yhteydessä ja Tyttö ja Vävy pyysivät ompelemaan suojaesiliinan.

Tätä Finlaysonin vahakangasta oli jäänyt keittiön pöydän liinaa lyhentäessäni 

ja siitä tulikin hyvänkokoinen essu.

Pikku Prinsessalle virkkasin aikoinaan kastepuvun ja nyt joko siitä tai sukumme perinnepuvusta tulee sitten pikku Prinssin kastepuku.  Meillä on suvussamme hyvin yksnkertainen ohuesta valkoisesta puuvillasta tehty puku, jossa on tyllikankaasta päällinen helmaosassa.

Se on ollut jo aikoinaan minulla ja sisarillani sekä meidän lapsilla ja osalla heidän lapsiaan. 

Pikku Prinsessa oli todella pieni vielä kasteen aikoihinkin, joten hänelle mahtui myös virkkaamani puku.  Saattaa olla, että pikku Prinssi ei siihen enää mahdukaan.

Tyttö pyysi virkkaamaan rusetin ja nauhat kastepukuun. Violetti on heidän lempivärinsä ja sopii hyvin pojalle sekä nyt paastonajan kirkollisiin väreihinkin.

Kun löysin varastoistani tällaista lapsille sopivan kuvioista vahakangastakin, niin ompelin siitä vaipanvaihtoalustan mummolaankin.  Sisälle vain pätkä telttapatjasta ja alusta oli valmis.

Alustaa testattiin jo viikonloppuna ja vielä siihen mahtui.

 Kiva on ollut välillä ommellakin, vaikkakin näin yksinkertaisia ompeluksia.

Kevään tullen siirryn aina enemmän ja enemmän virkkaamaan.

Puuvillalangat ja trikookuteet odottavat jo pääsyä valmiiksi töiksi.

Ideoita vielä haeskelen.