Yökylässä

Näättekö te tässä istuvan hiiren, jääkiekkoilijan vai mäyrän.

Näitä kaikkia me näimme tässä 

pikku Prinssin ensimmäisessä piirustuksessa.

Kävin alkuviikosta yökylässä Tytön perheen luona ja taas

oli pikku Prinssi oppinut kaikkea uutta.

  Hän oli oppinut kiipeämään sohvalle ja sitä piti tietenkin näyttää mummolle monta kertaa.

Kissa on Mau pikku Prinssin kielellä.

Yllättävän hyvin on vanhakin kissa suhtautunut uuteen tulokkaaseen.

Vaikka kissa pääsisi karkuunkin, jää kuitenkin silitettäväksi.

Yhdessä kävimme myös ruokaostoksilla Prismassa.

Ja mummolla riitti taas ihmeteltävää, miten kaikkea voikin olla noin paljon tarjolla.

Ei vaan meidän kaupassa.  Toisaalta hyväkin, ettei ole,

on paljon helpompi valita, mitä ottaa.

Kauppareissun päätteeksi kävimme syömässä, kiitos Tyttö tarjoamisesta.

Hyvältä maistui.

Kyllä tuolla yökyläpaikassakin oli pakkasta.

Aamulla -19, mutta päivällä aurinko jo lämmitti niin,

että pikku Prinssi pääsi päiväunille ulos.

Hän on tottunut nukkumaan ulkona vaunuissa, eikä oikein osaa

nukahtaa sisälle päiväunille ja jos nukahtaakin,

niin ei nuku niin pitkään kuin ulkona raikkaassa ilmassa

lämpimiin vaatteisiin ja toppapusseihin käärittynä.

Ennätinpä vielä ennen kotiin lähtöä käydä ystävän kanssa kahvillakin.

Näimme viimeksi joulukuussa, sitä ennen viime keväänä,

mutta aina on kiva tavata ja jutella.  

Kotona oli Koira innokkaimpana vastaanottajana, kissat kävivät

vaih'vihkaa puskemassa jalkaani. Mies keitti kotiintulokahvit.

Mukavaa oli olla pari päivää poissa kotoa ja nähdä muitakin ja muutakin

kuin tätä kotiympäristöä. Kun vain tulisi useammin lähdettyä.