Tähän Eira Malisen ajatukseen on helppo yhtyä.
Tässä vaiheessa elämää, kun niin paljon on jo takana,
ei tavaroilla, omaisuudella ole mitään merkitystä,
(tietenkin helpottavathan ne elämistä),
vaan elämästään muistaa ihmisä, läheisiä ja vaikuttavia persoonia,
paikkoja, lapsuudesta alkaen,
muistoissa kuvia iloisista ja surulisistakin hetkistä,
tasaisesta arjesta
ja murehtii sitä, tuliko siitä kaikesta kylliksi nautittua,
osasiko hyödyntää ohikiitävät hetket,
sillä juuri niistä hetkistä koostuu eletty elämä.
Täytyy myöntää, että ensi ajatus uudesta tehtäväkirjasta aikuisille,
oli, että taas yksi tällainen!
Mutta, kun sain kirjan ja selasin sitä, heräsivät muistot,
lapsuudesta nykypäivään.
Kirjan kysymykset ja osien alustukset ovat hyvin valittuja,
kiinnostavia, ajatuksia herättäviä.
Kirjassa on helpommin täytettäviä sivuja.
Mutta myös sivuja, jotka pysäyttävät ja pistävät miettimään
omaa tulevaisuuttaan, miten sen aikoo käyttää.
Kirjaa voi täyttää oman intonsa mukaan, siinä järjestyksessä,
kun parhaimmalta tuntuu. Siihen voi lisätä kuvia, lehtileikkeitä,
muistilappuja.
Kirjan voi täyttää omaksi ilokseen tai se voi toimia apuna myös myöhemmin hoitajille tai muistikirjana itselle, kun kaikkea ei enää muuten saa palautettua mieleen..
Arvokkaana muistona se on myös jälkipolville.
Kirjassa on myös omana kohtanaan toiveet oman kuoleman jälkeiselle ajalle.
Itselleni varmaan aikaavievintä ja haastavinta on täyttää tulevaisuuteen liittyvät
tehtävät, haaveet ja unelmat ja niiden tavoittelua rajoittavien tekijöiden eliminointi.
Erityisesti pidin kirjan ulkoasusta.
Teksti oli selkeää ja helposti luettavaa, oikean kokoista selkeällä fontilla.
Tilaa omille ajatuksille tarpeeksi, tekemistä pitkäksi aikaa, sivuja 120.
Erityiskiitos kirjan kuvittajalle Olli Järviselle,
pidin hänen selkeästä, yksinkertaisen tyylikkäästä
mustavalkokuvituksesta.
Kirja on Eira Malisen esikoisteos,
hänestä ja kirjasta voit lukea enemmän kustantajan,
Fitran sivuilta.
Kirja on saatu arvostelukappaleena, kiitos!