Paluu itsenäisyyspäivään

Tämän kirjoituksen piti ilmestyä jo alkuillasta, mutta telkkarista tuli Paluu Linnan juhliin ja se kestikin puolitoistatuntia ja "unohduin" sitä tuijottamaan.  Eilen itsenäisyyspäivänä leivoin perinteisesti pipareita,

 kirjoitin joulukortteja ja katsoimme Linnan juhlat.  

 Tuntematon sotilaskin tuli "kuunneltua" pipareita tehdessä. Mies oli kuumeessa ja lepäili sitten sohvalla elokuvaa katsellen.  Olenkin nyt saanut tehdä lumitöitä ihan urakalla, kun joka päivä on satanut lisää ja Mies potilaana.

 Nyt tein myös piparipullia.  Ja sain kun sainkin piparit kestämään pullan päällä, viime vuonna ne valuivat toiselle laidalle.  Harvinaista oli myös aidon kynttilän polttaminen pöydällä.

Saimme Tytön ja Vävyn antamasta joulukalenterista sinivalkoisen kynttilän ja polttelin sitä sitten leipoessani.  Kissat villiintyivät illalla taas keskenään kisailemaan, kun kovan pakkasen, -25,  takia eivät lähteneet ulos, kynttiläkin piti sitten sammuttaa turvallisuussyistä.   Olisi se aito liekki kyllä kauniimpi kuin led-kynttilä.

Tänä aamuna posti toi arvontapalkintoni, jonka voitin Inspiration 

blogin arvonnassa.  Ihanan pitkä violetin värinen kaulakoru ja metallia ja nahkaa oleva rannekoru.  Juuri minun tyyliini sopivat molemmat.  Eikä Koirakaan jäänyt ilman palkintoa.  Haistoi oman pussinsa ja istui ja odotti lahjaansa.  Kiitos Viltsu!

 

Linnan juhlia katsoessa tuli taas yhdet villasukat valmiiksi, jämälankakeristä nämäkin, erilaisia 7 veljestä sukkalankoja ja kokoa 42.

Joulukalenterivaihdosta tuli itsenäisyyspäiväksi aitoja, alkuperäisiä hapankorppuja.  Olivat muuten hyviä glögin kanssa.  Tänä aamuna paketista paljastui tarpeelliset lahjat sekä mummolle että mummon pikku Prinsessalle.  Taas kerran, kiitos Neuleita siniseltä sohvalta Emännälle!