Herkuttelua Viipurissa

 Edellisen yön ennen Viipuriin lähtöä vietimme Sokoshotels Lappeessa Lappeenrannassa.  Saavuttuamme kävimme hotellin ravintolassa Trattoria CASA:ssa syömässä.  Ravintola on italialaishenkinen ja meidät houkutteli valintaan hotellin antama viinikuponki.  Jokainen majoittuja sai lasillisen talon puna- tai valkoviiniä tai alkoholitonta vaihtoehtoa ilmaiseksi.  No, ruoka olikin sitten kallista.  Päivän liharuoka maksoi 24,90 euroa/henkilö, joten kun vain puolet porukastamme joi viiniä, niin ehkä olisi kannattanut valita toinen ravintola.  Ruoka oli kyllä hyvää, mutta joudimme vielä käymään läheisestä kaupasta iltapalaa. 

Olin ennen matkaa lukenut Arvo Vatasen kuvateosta Postia Viipurista ja siinä oli kuva kauppahallin lihatiskistä vuodelta 2002.  Nuorisolle näytin lähtiessämme kuvaa ja sanoin, että ennen siellä oli näin.  Eipä paljon ollutkaan muuttunut.  Lihatiski oli saanut uuden pinnoitteen lohenneiden laattojen päälle, muuten lihat olivat edelleenkin tiskillä ilman mitään suojaa ihmisten kulkiessa siitä ohi.

 

Samoin uudemman ostoskeskuksen tavaratalo Karusel'in kalatiskin haistoi jo kauas.  Osa kaloista uiskenteli vielä takana näkyvissä akvaarioissa.

Olimme päivällä syöneet laivalla ja illalla etsimme ruokapaikkaa.  Läheisessä tunnetussa nähtävyydessä Pyöreässä tornissa on myös sekä baari että ravintola.  Ravintolaan mennessä siellä oli vain kolmihenkinen venäläinen perhe, jota palveltiin ja tarjoilija osoitti meille pöydän ja kertoi suosittelevansa lounasta, joka koostui kolmesta eri ruokalajista.  Koska meillä ei ollut kuitenkaan kova nälkä, pyysimme ruokalistaa.  Hän toi ne ja siihen se palvelu sitten loppuikin.  Seurueemme vanhemmat miehet lähtivät jo alemmassa kerroksessa olevaan olutbaariin ja me neljä odotimme aikamme, josko tarjoilija voisi palvella meitä.  Kaikki kolme tarjoilijaa juttelivat keskenään baaritiskin luona.  Paikka oli viehättävä, kunnostettu ja historiallinen, silti äänestimme jaloillamme aikamme odoteltua.  Poistuimme tarjoilijoiden vain todetessa asian.  Ehkä heillä ei ollutkaan muuta tarjottavaa kuin päivän lounas (illalla) ja siksi meitä ei palveltu.  Tämä oli ainut paikka, missä emme saaneet palvelua.

Siirryimme ulos Pyöreästä tornista ja kadun toisella puolen oli North -ravintola, johon suunnistimme toiveenamme saada sieltä kaipaamaamme iltaruokaa.

Ravintolan henkilökunta oli nuorta ja eivät ymmärtäneet suomea, mutta olivat ystävällisiä ja puhuivat muutaman sanan englantia ja ruokalistat olivat myös suomeksi.

Ruuat olivat hintatasoltaan edullisia.  Annokseen piti tyypillisesti ostaa lisukkeena riisi tai peruna.

Juustopanereoitu possu maalaisperunoilla ja vihanneksilla.  Hyvää.

Itse tilasin stroganovin, koska onhan se venäläistä alkuperää oleva ruokalaji.

Ruokalistassa kerrottiin, että sipuli on kermassa ja smetanassa haudutettua.  No, lomallahan nyt oltiin.

Hyvää tämäkin.

Naudanlihapihvi maalaisperunoilla ja vihanneksilla sekä paholaisen hillolla tai mitähän se nyt sitten venäjäksi onkaan.  Hyvää kuulemma tämäkin, liha ei ollut sitkeää eikä kuivaa.

Kaikkien annoksien hinta noin 400-500 ruplaa + lisuke 100-120 ruplaa eli noin 7,50-8,50 euroa.

Ei mikään pilkkahintainen, mutta edullinen ja kauniisti tarjoiltu sekä maukasta.

Kun on tottunut juomaan kahvin maidon kanssa, niin ulkomailla se on hieman hankalampaa.   Aamulla ravintolan aamiaisella vaihtoehtoja automaatissa oli kaksi; espresso tai americano.  Koska espresso on vahvaa, valitsin americanon, joka vastasi paremmin normaalia kahvia maitovaahdolla. Tämä tyydytti aamukahvitarpeen.

Ennen poislähtöämme etsimme kahvilan, jossa halusimme nauttia jotain herkullista kahvin kanssa.  Venäjällähän näitä herkullisia, makeita leivonnaisia riittää.   Kahvia kysyessämme, tarjoilija katsoi kysyvästi "americano" ja me nyökkäillimme.  Eteemme tuotiin laminoitu A4, jossa oli paljon erilaisia kuvia leivonnaisista, hinnaltaan kaikki alle 200 ruplaa eli alle kolme euroa.  Valitsimme erilaisia.

Tässä juustopähkinäkakkupala.

Sacher-torttu oli taivaallista eikä sitä olisi voinut syödä yhtään enempää.

Tiramisua, suussa sulavaa.  Loma tuntui tässä vaiheessa ihanalta.

Koska minulla oli ennen lähtöä vielä ruplia jäljellä, lupasin tarjota porukallemme virvokkeet hotellimme yläkerran ravintolan terassilla.  Ravintola oli melko hieno, portaiden yläpäässä oli vastassa käsienpesupaikka ensimmäisenä. 

Näkymät terassilta olivat mahtavat, kuka sitten uskalsi kaiteen viereen. Niin ja ne virvokkeet, limppareita ja oluita, kuudelle hengelle maksoivat noin 13 euroa. 

Mielestäni siis Viipuri on edullinen myös herkuttelijoille.