Kelalle kiitos!

Kelalle kiitos siitä, että lääkekorvattavuudet on ajan tasalla ainakin minulla. 

 Sain eilen viestiä diabeteshoitajaltani, että hänellä olisi lääkäriltä viestiä.  Sovittiin sähköpostilla soittoaika ja minä sitten ajelin kännykän kuuluvuusalueelle odottamaan.  Lääkärin mielestä sekä pistettävän lääkkeen (se tosi kallis, noin 5 e/pv ilman kela korvausta) annoskokoa nostetaan että aloitetaan uusi tablettilääke.  Sekin melko kallista, jos joutuisi itse maksamaan.  Kelalle siis kiitos, että tämä Jardiance on saanut kela-korvattavuuden maaliskuusta alkaen.  Lääkkellä tuntuu kyllä olevan monenlaisia melko yleisiä haittavaikutuksia, joten saa nähdä miten siedän sitä.  Pistettävän lääkkeen Victozan annoskoon nostaminenkin aiheuttaa varmasti taas pahoinvointia aluksi.  Mietinkin, että siirränkö aloituksen vasta juhannuksen jälkeen, mutta aloitin nyt kumminkin tänä aamuna. Taidan tulla tämän diabetekseni kanssa kalliiksi veronmaksajille, etenkin kun nyt vielä olen työkyvyttömyyseläkkeelläkin.  Puolustuksekseni täytyy sanoa, että maksoin minäkin niitä veroja lähes neljäkymmentä vuotta, joten nyt sitten saan jotain takaisinkin.

 

Vielä noita lääkkeitä jää itsekin maksettavaksi.  Verenpainelääkkeeistä suurin osa sekä sitten nämä ns. pakolliset  eli Primaspania olen joutunut käyttämään siitä saakka, kun kohonneet verensokerit huomattiin eli noin 15 vuotta ja suussa olevan punajäkälän vuoksi joudun käyttämään erikoishammastahnaa, joka ei vaahtoa, ei maistu miltään, mutta ei ärsytä suutakaan.  Olisihan se niin paljon helpompaa, taloudellisempaa ja kivempaa, ettei näitä sairauksia olisi.  Hoitajat ovat yrittäneet vakuuttaa, että diabeteskaan ei ole oma syyni, perimällä on siinä niin voimakas vaikutus ja sairastamallani raskausajan diabeteksellä myös. Välillä kuitenkin sitä syyttää itseään, kuten niin monesta muustakin asiasta.